XIII.

Vuosi 1872 oli Papeeten loistavimpia aikoja. Siellä ei koskaan oltu

pidetty niin monia juhlia, tansseja ja _amuramoja_.

Joka ilta valtasi kuin huumaus kaikki. -- Kun yö pimeni koristautuivat

Tahitin naiset loistavan värisillä kukilla; rumpujen kiihkeät

kumahdukset kutsuivat heitä _upa-upaan_ -- kaikki kiiruhtivat sinne

hiukset hajallaan, -- kevyt musliiniviitta verhosi tuskin vartaloa --

ja hullaannuttavia, kiihottavia tansseja kesti usein aamuun saakka.

Pomaré mukaantui noihin menneen ajan saturnalioihin, joita eräs

kuvernööri koetti turhaan kieltää: ne huvittivat pikku prinsessaa,

joka heikkeni päivä päivältä, tehtiin mitä hyvänsä hänen tautinsa

hillitsemiseksi, ja mitkä keinot hyvänsä olivat hyviä, kun häntä tuli

huvittaa.

Nämä juhlat vietettiin usein palatsin terassin edessä, ja niihin

kiiruhtivat kaikki Papeeten naiset. -- Kuningatar ja prinsessat

tulivat ulos asunnoistaan, ja heittäytyivät kuun paisteessa matoille

välinpitämättöminä katselemaan menoa.

Tahitittaret taputtivat käsiään ja säestivät tam-tam-rumpua nopealla,

raivokkaalla kuorolaululla; -- jokainen heistä esitti vuorotellen

tanssikuvion; tahti ja ja soitto, jotka alussa olivat hitaita,

kiihtyivät pian raivoon saakka, ja kun loppuun väsynyt tanssijatar

lopulta pysähtyi rummun kumeasti jyrähtäessä, hypähti toinen hänen

sijaansa voittaen hänet rivoudessa ja raivossa.

Pomotu-tytöt muodostivat toisia, tahitilaisten kanssa kilpailevia

kesyttömämpiä ryhmiä. Kummalliset daturakruunut päässään, pörröisin

hiuksin kuin hullut, tanssivat he tempovammassa, säännöttömämmässä

tahdissa -- mutta myöskin niin viehättävästi, ettei tiennyt kumpia

pitäisi parempina.

Rarahu rakasti intohimoisesti useita näytelmiä, jotka nostattivat

polton hänen suoniinsa, mutta hän ei tanssinut koskaan. Hän

koristautui, niin kuin muutkin nuoret naiset, antaen hiuksiensa raskaan

paljouden valua olkapäilleen ja seppelöiden itsensä harvinaisilla

kukkasilla; mutta sitten jäi hän tuntikausiksi istumaan minun viereeni

palatsin portaille, lumottuna ja vaieten.

Me lähdimme päät palavina; me palasimme majaamme aivan kuin liikkeen ja

melun huumaamina ja kaikenlaisten outojen tunnelmien saavutettavissa.

Noina iltoina tuntui siltä kuin Rarahu olisi ollut aivan toinen olento.

_Upa-upa_ herätti hänen sivistymättömän sielunsa pohjalla kuumeisen,

kesyttömän intohimon.

Lotin avioliitto · 第 69 / 157 题