Minä olen keskellä sotaa, ja joka päivä hälisevät aseet minun
ympärilläni. Mutta mitä minä siitä väliä pidän, ei se minua häiritse.
Sillä se hukkuu minun mielestäni, ja minä saan sen puolesta
ajatuksissani olla.
Ja nyt minä olenkin Bathsebaan itseni kaikilla ajatuksillani jättänyt.
Sillä mitä on kaikki muu muuta kuin sokeaa humua, ja paljasta meren
köykäistä vaahtoa. Minä olen kuningas ja minä olen suuria tekoja
tehnyt, mutta mitä se minulle merkitsee, sillä se kaikki on ollut vaan
mielen joutavaa kiihtymystä ja rauhattoman sydämen haavetta, eikä se
minun sydämelleni mitään ole ollut. Ja unhottakoot toiset, että he
ihmisiä ovat ja että heidän tarkoituksensa on oma elämänsä elää, eikä
ulkopuolellansa tyhjissä askareissa olla, minä tiedän, että se suurin
elämä on, kun itsessänsä ja itsellensä elää. Ja sentähden minä olen
iloinen ja ylpeä, että minä rakkauteeni olen itseni kokonani jättänyt,
sillä siinä ihminen ilmottaa, että hän suuri on, kun hän rakkautensa
antaa suureksi kasvaa. Antaa siis elämän ympärillä häälyä, ei se minua
häiritse ja minua ulos omasta sydämestäni eksytä, sillä minä olen
itseni ja rakkauteni löytänyt, ja nyt minä olen sulkeutunut rakkauttani
aina ja joka hetki ajattelemaan, ja rakkauttani minä sylissäni pidän ja
sitä hellin ja hyväilen.
Minä pysyn siis leirini keskellä ja annan sen elämän ympärilläni
liikkua, ei se häiritse minua. Ja minä unhotan sotajoukkoni, ja leirin
ympärilläni, ja jos minä päiväisillä retkillä olen mukana, niin seuraan
minä kuin unennäössä, ja keskellä voittoakin minä voiton unhotan ja
ajattelen Bathsebaa. Ja kun minä satun toisten puheita kuulemaan, niin
minun tahtoo suuni mennä nauruun, kun he puhelevat tyhjiä sanoja
tyhjistä asioista, ja koko ajan sentään taitavat totisina ja tärkeinä
toisiansa silmiin katsoa. Ikäänkuin se jostain hengen tärkeydestä
olisi, jos se taikka tämä valtakunta mahtava on, taikka jos minä tai
joku toinen kuningas voiton saan! Nauravalla suulla minä nostaisin
kruunun päästäni, jos se niin minun mieleeni sattuisi ja läksisin ja
menisin Bathseban tykö ja ottaisin häntä kädestä ja veisin kanssani ja
eläisin hänen kanssaan kahden, enkä koko muusta maailmasta mitään
muistaisi, enkä tahtoisikaan muistaa.