Ja taas minä huoneeni katolla istun ja soittelen. Nytkin on ilta ja
tuulee, mutta se tuuli tulee mereltä kohden, ja sen leppeä vihinä
leyhyy minun poskillani. Anna minun hengittää sinun kosteaa
viileyttäsi, oi lämmin tuuli, se laskeutuu sydämelle niinkuin kaste, ja
pehmeät tunteet heruvat valveille.
Sillä nytkin on ilta, ja tähdet keinuvat sinisellä taivaalla. Ja kun
minä katollani istun, niin puut kohisevat jalkojen edessä tummasti ja
yllä vaeltaa korkea kuu ja valaisee puiston minun edessäni, niin että
minä näen, kuinka puiden latvat hiljaa taipuilevat, kun tuulen henki
käy niiden ylitse.
Ja olo on niin leppeä ja hyvä, ja minun sydämelleni vuotaa lämmin
tunteiden sade, ja minä sulan itsessäni, kun minä taivaan huojentavaa
sineä katselen, ja kun minä hengitän ilmaa, jonka kosketus on lämmin
hively.