Kaarlo, älä huoli lähteä... Kyllä minä tiedän, mitä sinä aiot — mutta
ei nyt mistään puita saa. Kai huomenna jostakin... Emil olisi tänään
saanut mennä jostakin kauempaa hakemaan.
KAARLO äkkiä, havahtuen.
Eikö Emil ole vielä käynyt kotona...?
KORPI katsoen tutkivasti Kaarloa.
Ei - entä sitten? Mitä, missä hän on...? Tiedätkö jotain hänestä, tai
minkätähden muutuit?
KAARLO istuutuu, koettaen puhua tyynesti.
Ei se mitään, en minä mitään... En ymmärrä, minkälainen olen tänään —
suutun ja pelästyn ihan turhista...
KORPI lähenee ja lausuu ääntään hiljentäen.
Kaarlo, sano nyt heti, mitä tiedät Emilistä!