Sillä aikaa, kun kuningas Kaarle voitti hyödyttömiä voittoja
Puolassa ja halveksi venäläisiä, lähenivät nämä askel askeleelta
Suomea ja Itämerta. He hävittivät Viron- ja Liivinmaata, kärsivät
usein tappioita, mutta oppivat viimein itse voittamaan. Sitten
he valloittivat Inkerinmaan, Suomen esimuurin. Pähkinälinna piti
puoliaan niin urhoollisesti, että sen varusväestä oli jäljellä
ainoastaan 83 miestä maahan ammuttujen muurien takana, kun se vihdoin
antautui. Tsaari itse palveli sotajoukossaan kapteenina. Toukokuun
4 päivänä v. 1703 hän valloitti ruotsalaisen Nevanlinnan Nevajoen
varrella, ja toukokuun 16 päivänä hän alkoi sen lähistöön perustaa
uutta pääkaupunkia _Pietaria_. Nyt hän samosi 40,000 miehen voimalla
Suomeen. Siestarjoella oli 4,000 suomalaista _Cronhjortin_ johdossa.
Nämä puolustivat miehuullisesti maansa rajaa. Tsaari tyytyi tällä
kertaa vain hävittämään rajaseutuja ja palasi takaisin.
Seuraavana vuonna hän valloitti rynnäköllä Narvan. Suomalaiset,
_Maydellin_ johtamina, koettivat turhaan tekemällä uskaliaita
partioretkiä hävittää uutta Pietarin kaupunkia. Vuonna 1706
lokakuussa hyökkäsi tsaari Pietari 20,000 miehen voimalla Suomeen
ja alkoi kiivaasti ampua Viipuria. Kaupunki vapisi, monet talot
paloivat, kaikki odottivat rynnäkköä, mutta 17 päivän kuluttua
venäläinen sotajoukko lähti odottamatta pois. Viipurin asukkaat
luulivat ihmeen tapahtuneen, samanlaisen kuin se, jonka kautta Herra
pelasti Samarian syyrialaisten kuninkaan Benhadadin piirityksestä.
Sitten tuli neljä rauhallista vuotta, jolloin Venäjän joukot
taistelivat kuningas Kaarlea vastaan. Mutta Pultavan voiton jälkeen
tsaari Pietari päätti vihdoinkin valloittaa Viipurin. Maaliskuun 22
päivänä vuonna 1710 ilmestyi venäläinen sotajoukko jäälle ja alkoi
piirittää linnaa. Huhtikuussa tuli venäläinen laivasto ja kohta sen
jälkeen tsaari itse tuoden parhaan väkensä. Venäjän sotajoukko seisoi
nyt, 23,000-miehisenä kaaressa kaupungin ympärillä, ja toista sataa
järeätä tykkiä aloitti hirveän ampumisen. Viipurissa oli päällikkönä
eversti _Maunu Stjernstråle_, täysiverinen kaarlelainen. Hänellä
oli linnaväkenä 4,000 urhoollista miestä; näihin yhtyivät kaupungin
porvarit, ja kaikki olivat päättäneet viimeiseen asti suojella
tätä Suomen portin lukkoa. Torneja ja muureja, huoneita ja ihmisiä
sortui luotien vaikutuksesta, linnan ruutikellari räjähti ilmaan,
ainoastaan syvimmissä kellareissa saivat naiset ja lapset suojaa,
mutta Viipuri piti puoliaan. Venäläiset tekivät väkirynnäköitä,
mutta ne torjuttiin. Tsaari päätti silloin antaa tykkien ratkaista
taistelun ja käski ampua kahta kauheammasti. Kesäkuun alussa oli
satamanpuoleinen muuri 400 metrin pituudelta soraläjänä, puolet
puolustusväkeä oli saanut surmansa, holveissa nääntyi monta
haavoitettua, eikä vähääkään apua ollut odotettavissa. Vasta silloin,
kesäkuun 10 päivänä, Viipuri antautui, soraan ja veriin peittyneenä,
kunniallisilla ehdoilla. Piiritystä oli kestänyt 13 viikkoa, ja
vihollinen oli siinä menettänyt yhdeksättätuhatta miestä.
Ehtoja ei täytetty. Linnanväki ja monta kaupungin eloon jääneistä
asukkaista vietiin vankeuteen. Kohta senjälkeen antautui Käkisalmi
14-päiväisen piirityksen jälkeen.