Tiedätkö taivaan lait?
Job. 38: 33.
Uskonpuhdistuksen jälkeen alkoivat tieteet Euroopassa kukoistaa, ja
Suomikin synnytti nyt mainion tiedemiehen. Hänen nimensä oli _Sigfrid
Aronus_, ja hän nimitti itseään _Forsiukseksi_ syntymäseutunsa
Helsingin mukaan, joka ruotsiksi on Helsingfors. Koottuaan tietoja
ulkomaanmatkoillaan hän oli aikansa oppineimpia miehiä ja koetti
tutkia luonnon salaisuuksia. Kuningas Kaarle lähetti hänet toisen
oppineen miehen kanssa Lapinmaata mittaamaan ja tekemään ensimmäisen
kartan kaukaisesta pohjolasta. Mestari Sigfrid tuli tähtitieteen
professoriksi Upsalan akatemiaan ja saavutti suuren maineen.
Sigfrid Forsius toimitti Ruotsin ja Suomen ensimmäiset almanakat.
Siihen asti oli vuoden päivät ja ajat merkitty piiruilla
_riimusauvaan_; nyt ne saatiin lukea kirjasta. Mutta nämä
ensimmäiset almanakat sisälsivät samalla ennustuksia seuraavan
vuoden merkittävistä tapahtumista. Silloin luultiin, että taivaan
tähdet voivat vaikuttaa ihmiskohtaloihin ja että viisaat saattoivat
kiertotähtien asennosta ennustaa tulevia vaiheita. Mestari Sigfrid
oli tästä niin varma, että hän pelkäämättä pani henkensä alttiiksi
sen puolesta, minkä piti totena. Kuninkaalle ja monelle ylhäiselle
herralle eivät hänen ennustuksensa olleet mieleen, varsinkin kun
hän sanoi sodan Puolaa vastaan käyvän huonosti, kuten kävikin.
Kun mestari Sigfrid ei varoituksista välittänyt, erotettiin hänet
virastaan, suljettiin Örebron linnaan ja sidottiin piinapenkkiin.
Sittemmin hänet laskettiin vapaaksi, mutta häntä kiellettiin
vast'edes tähdistä ennustamasta.
Kuningas Kustaa Aadolf tahtoi sovittaa isänsä osoittaman kovuuden
ja kehoitti mestari Sigfridiä pyytämään jotakin armonosoitusta.
Vanhan tähtientutkijan sanotaan silloin pyytäneen itselleen Ruotsin
valtakunnan pienintä kirkkoherrakuntaa, ja hän saikin pienen viran
Tukholmassa. Sitten hän tuli kirkkoherraksi Tammisaareen ja eli
siellä monta vuotta kaikkien kunnioittamana oppinsa ja hurskautensa
tähden. Hän on kirjoittanut monta luonnontieteellistä kirjaa ja
suomentanut virsikirjaamme otetun virren N:o 121: "Erotkaat synnin
saastaisen vallasta kauhiasta." Rakkaista tähdistään hän ei voinut
luopua. Vielä vanhalla iälläänkin hän yhä tutki kiertotähtien kulkua
ja ennusti tulevia tapahtumia. Sanotaan hänen kerran saatuaan
kutsun häihin Sällvikiin, puolen peninkulman päähän Tammisaaresta,
varoittaneen häävieraita lähtemästä sinne veneellä, sillä hän odotti
myrskyä. Kukaan ei uskonut häntä kauniina aamuhetkenä, häävieraat
lähtivät purjehtimaan, mutta hukkuivat kaikki myrskyssä. Mestari
Sigfrid meni maitse ja pääsi vahingotta perille.
Sigfrid Forsius tarkkasi luonnon merkkejä ja saattoi niistä ennustaa
myrskyä. Mutta hänen uskonsa, että tähdet vaikuttavat ihmisten
elämään, oli koko hänen aikakautensa uskoa. Meidän, jotka vähän
enemmän tunnemme Jumalan luomistoa, ei sovi siitä moittia hurskasta
Forsiusta; sillä jokaisella ajalla on erehdyksensä, ja jälkipolvet
ihmettelevät meidän hairahduksiamme. Jaloa on aina kuitenkin
rohkeasti tunnustaa, mitä pitää totena ja oikeana.