Birger jaarli oli Folkungein sukua, ja hänestä polveutui sarja
kuninkaita. Heidän aikanansa oli Ruotsin valtakunnassa paljon
eripuraisuutta ja lopulta paljon onnettomuutta. Jäntevin kuningas oli
_Maunu_, jota sanottiin _Ladonlukoksi_ siitä syystä, että hän suojeli
talonpoikain omaisuutta. Hänen kuoltuaan tuli hänen vanhin poikansa
_Birger_ kuninkaaksi. Mutta Birger oli ainoastaan 9-vuotias, ja
hänen holhoojansa _Torgils Knuutinpoika_ hallitsi valtakuntaa. Tämä
oli oikeutta harrastava ja urhoollinen ritari. Ruotsin valtakunta
oli hänen aikanansa hyvin vauras, ja hän päätti saattaa Suomen
karjalaiset sen vallanalaisuuteen.
Nämä vapaat pakanat olivat olleet liitossa venäläisten kanssa ja
häirinneet naapureitaan hämäläisiä hävittävillä sotaretkillä. Mutta
venäläiset mielivät saada karjalaiset veronalaisiksi ja käännyttää
heidät kreikanuskoon. Tämä oli karjalaisille yhtä vastenmielistä,
kuin ruotsalaisten valta oli ollut hämäläisille, ja Torgils
Knuutinpoika päätti erottaa nämä riitaiset ystävät toisistaan.
Ristiretkien aika oli jo ohitse muussa maailmassa, mutta entiset
Suomeen tehdyt retket olivat vielä tuoreessa muistissa. Vahva
sotajoukko varustettiin, monet ritarit ottivat taas ristinmerkin,
ja vuonna 1293 purjehti suuri ruotsalainen laivasto itäänpäin
karjalaisten rannikolle. Täällä ruotsalainen sotajoukko nousi maihin
Viipurin lahden rannalle ja rakensi lahden pohjukan suussa olevaan
saareen Viipurin linnan. Tämä luja varustus on pystyssä vielä tänäkin
päivänä, samaten kuin Turun- ja Hämeenlinna. Se on kauan ollut Suomen
lukkona ja suojamuurina; sitä on urhoollisesti puolustettu monissa
verisissä sodissa. Viipurin kaupunki on syntynyt linnan turvissa, ja
on sekin ollut muureilla ympäröitynä, niin että linna ja kaupunki
yhdessä kauan olivat maamme mahtavimpana varustuksena.
Samoinkuin Hämeenlinna oli nöyryyttänyt hämäläiset, nöyryytti
Viipuri karjalaiset. Heidän vastarintansa loppui, ja he suostuivat
kristinuskoon. Kansa kastettiin, sen opettamiseen ei pantu paljon
aikaa, ja karjalaiset pitivät kauan Väinämöistä yhtä suuressa
kunniassa kuin neitsyt Maariaa.
Täten oli suurin osa Suomea saatettu Ruotsin vallan alaiseksi.
Torgils Knuutinpoika purjehti syksyllä takaisin Ruotsiin, mutta
palasi seitsemän vuoden kuluttua laajentamaan Ruotsin valtakuntaa
Nevajoelle ja Laatokan rantamaille asti. Siellä hän kohtasi
venäläiset. Alkoi ankara taistelu, ruotsalaiset valtasivat maata
ja rakensivat Nevan rannalle varustuksen. Tämän venäläiset
valloittivat, mutta Torgils Knuutinpoika ei saanut enää aikaa tehdä
uutta sotaretkeä. Tämän urhoollisen ritarin kuningas palkitsi
kiittämättömyydellä, ja hänet tuomittiin vihdoin kuolemaan.
Venäläiset pitivät omanaan Inkerinmaan, ja siitä ajasta alkaen
ruotsalaiset ja venäläiset kuudettasataa vuotta taistelivat Suomen
omistamisesta. Ruotsi oli valloittanut Suomen kolmessa erässä. Kauan
aikaa myöhemmin pääsivät venäläiset voitolle ja valloittivat maamme
samoin kolmessa erässä, osan toisensa jälkeen.