Sen miehen kehnoks sanon vaan,
jok' ei voi hoitaa purjeitaan,
vaan rannall' on ja kalpenee,
kun merell' aallot pauhailee.
Kedolla immet istukoot
ja kukkasia poimikoot;
merille halaa merimies,
on aalloilla sen kotilies.
Oi, Itämeri kaunoinen,
ja Pohjanlahti myrskyinen,
ja Suomenlahti saarines
ja purjeines ja voittoines!
Jos mistä käyköön tuulen tie,
aaltonne Ahvenaan se vie;
ja miehen kehnoks sanon vaan,
jok' ei voi hoitaa purjeitaan.