"Oikein sanoit", vastasi äitini. "Autio ajatteli vain itseänsä eikä
huolinut muusta kuin omasta voitostaan. Senvuoksi hän sai häpeällä ja
häviöllä maasta lähteä. Päiviö ajatteli jälkeentulevaisten onnea ja
teki työtä isänmaansa hyväksi. Siitä hän itse vanhoilla päivillään
nautti iloa ja kunniata, ja hänen maansa hyötyi. Hullu on se, jonka
huolena on vain hetken voitto; viisas ajattelee tulevia päiviä.
Monta, monta vuotta jälkeenpäin, kun nämä molemmat miehet olivat jo
kauan olleet kuolleina, osoittivat ihmiset tuota autioksi tullutta
maata ja sanoivat: 'Tuon on Autio tehnyt.' Ja samoin he osoittivat
tuota viljavaa maata ja sanoivat: 'Tämän on Päiviö tehnyt.' Kumpi
näistä kahdesta miehestä on jälkimaailmalle jättänyt paremman
muiston?"