Suleika:
Kastesiipes, länsi lieto,
ah, min kademielen tuokaan!
Kanna kaivatulle tieto,
kuinka eron huolta huokaan!
Vienon kaipuun siipes väike
tuutii rintaan rauhass' ehtoon;
hersyy herkkä kyynel-läike
kukkaan, silmään, kumpuun, lehtoon.
Hiljaa henkäät, vilvoitellen
sairaat silmäluomet salaa.
Tuskaan menehtyisin, ellen
toivois, viel' ett' armas palaa.
Lennä, lempeästi haasta
lemmitylle sydämelle;
vaan sen rauhaa ethän raasta,
vaivaani et ilmoitelle.
Hiljaa kuiski kaivatulle:
eloni on armaan lempi.
Tulless' armaan kaht' on mulle
kumpainenkin kultaisempi.
(Marianne v. Willemer.)