On tuiskutellut lunta:
ei vielä aika tuo,
kun kukkain valtakunta,
kun kukkain valtakunta
taas meille riemun suo.
Kas, päiväkin paraikaa
vain pettäin pilkahtaa;
ei pääskyst' edes taikaa,
ei pääskyst' edes taikaa:
se yksin palajaa.
Mi kevähäst' on huvi,
jos yksin olla saan?
Mut koht' on sorja suvi,
mut koht' on sorja suvi,
kun kaksin saavutaan.