Emäntä oudostui: »Kaunis Omenanneko?»

»Niin ja vasikoineen. Se vasikka oli jo niin suuri ja lapsista

mieleinen. Monta kertaa kirveli sydäntäni, kun he niin kalpeina ja

nälissään vieressä katselivat, miten se pikku elukka joi maidon kaikki

tyyni, mitä he itse olisivat niin hyvin tarvinneet.» Se oli Vapulle

ikävä muisto ja hän alkoi itkeä.

Härkmanin pojat Historiallinen novelli isonvihan ajoilta · 第 21 / 81 题