Drevljanein kamala kohtalo nostatti aseisiin lähes kaikki Kiovan
alamaiskansat. Vaara oli niin suuri, että itse Olgakin vapisi. Mistä
hän saisi liittolaisen tässä uhkaavassa vaarassa? -- Kreikan keisarissa
on ainoa turva, päätti hän.
Pian oli suunnitelma valmiina: Olga lähti loistavan seurueen kera
Miklagårdiin kastettavaksi. Suuri riemu nousi keisarin hovissa, kun
näin mahtavan kansan ruhtinatar kääntyi oikeaan uskoon. Olga kastettiin
suurella juhlallisuudella, ja itse keisari oli hänen kumminsa. Tehtyään
liiton keisarin kanssa lähti Olga paluumatkalle, ja hänen seurueeseensa
liittyi suuri joukko pappeja. -- -- --
Ilta oli aika hämärä, sillä oltiin jo syyskesässä. Hirvo istui Kiovan
ruhtinastuvassa ja söi huoletonna marjoja tuokkosesta. Mutta kohta
hänen syöntinsä keskeytyi, sillä Tsaj riensi hänen luoksensa ja puhui
hätäisesti: "Pikaviesti saapui juuri etelästä. Kahden päivän päästä on
Olga täällä ja hänet on otettava mitä suurimmalla komeudella vastaan,
sillä hänen kanssaan tulee paljon Miklagårdin tietäjiä. Niin viesti
kertoo. -- Hirvo rakas, kun Olga tultuaan saa tietää, että minä,
ruhtinaan tytär, olen sinun vaimosi, ei hän jätä meitä kumpaakaan
henkiin, ei kumpaakaan, se on varma se. Siksi on meidän paettava täältä
ja paettava pian."