Neapelista käydään Ischia'n saarella, sitten Sorrento'ssa ja myöhemmin
salmen yli Siciliaan. Jo Genua'ssa oli kirjailijan pariin yhtynyt eräs
nuori, taiteen opinnoita harjoittava nainen, joka kaipasi matkatoveria
ja jonka Fredrika otti suojaansa; Neapelissa liittyi heihin
saksalainen neitonen ja vähä myöhemmin taas itävaltalainen matkustaja
väkevämpää sukupuolta. Nämä kaksi jälkimäistä kutovat nyt kirjailijan
matkakuvauksiin pitkän romanilangan, joka sitten päättyy avioliiton
aukaisemattomassa solmussa. — Siciliasta, jossa Fredrika asemoitsee
useissa paikoissa ja kertoo paitsi monia kohtia sen historiasta,
asukkaiden elinkeinoista ja sivistyksestä, matkustaa hän Maltalle.
Täällä on aikomus viipyä ainoastaan muutamia päiviä, mutta päivät
muuttuvat viikoiksi, niin hyvin viihtyy Fredrika saarella. Hän tapaakin
siellä useampia pohjoismaalaisia, ja vaikka hän tulee sinne outona
matkustajana, huomaa hän pian ympärillänsä ystävällisiä ihmisiä, joiden
vieraanvaraisuus ja seura lämmittää hänen sydäntään. Myötätuulessa,
mutta kovassa merenkuohussa astuu hän täältä Egyptiä ja Palestinaa
kohti purjehtivaan höyrylaivaan. Hän kirjoittaa muutamia tuntia sitä
ennen: