Ja jos nyt vielä kysymme mikä oli kirjailijan loppupäätös uuden
mantereen kansasta yleisyydessään, niin löydämme vastauksen siihen
hänen kirjeessään Böklin'ille, jossa hän omaan kysymykseensä: Onko siis
Amerikan kansa parempi kuin vanhan mantereen sivistyskansat? vastaa:
"Ei, mutta sillä on enemmän toivoa ".
"Enemmän toivoa" uudistetusta, paremmasta tulevaisuudesta, tämä oli
Fredrika Bremerin löytö uuden mantereen kansassa, tämän toivon omisti
hän itselleenkin ja tämän samaisen toivon toi hän sydämensä uusimpana
aarteena valtameren yli isänmaahansa.