[1] T‰m‰ pila oli 1748-vuoden Zadig-painoksessa.
[2] Sulttaanitar Sheraa tarkoittaa luultavasti Voltairen hyv‰‰
yst‰v‰t‰rt‰, markiisitar Emilie du Chateletia, jolle Voltaire
tavallisesti omisti teoksiansa.
[3] Hedshran vuosi 837 on kristillisess‰ ajanlaskussa vuosi 1459.
[4] Dervish, muhamettilainen munkki.
[5] Ulugh-Bek, Timur Lenkin j‰lkel‰inen, oli tunnettu
oppineisuudestaan, varsinkin matematiikan ja t‰htitieteen alalla; kuoli
1449.
[6] Aleksanteri Suuri, jonka luo vanhain kertomusten mukaan saapui
amatsoonien kuningatar Thalestris, muka synnytt‰‰kseen h‰nelle
tarpeeksi arvokkaan perillisen.
[7] Kuningas Salomo, jonka luo saapui Arabiasta rikkaan Saban
kuningatar (I. Kuningasten kirja, 10. luku; 2. Aikakirja, 9. luku).
Salomo on Suleimanin nimell‰ sangen tunnettu it‰maiden tarinoissa, jopa
niiden p‰‰henkilˆit‰.
[8] Zoroaster eli Zarathustra, tarunomainen uskonnonperustaja
Persiassa, noin 600 vuotta ennen Kristusta. H‰nen oppinsa on koottu
"Zend-Avesta" nimiseen kirjaan. Zoroasterin uskolaisia nimitet‰‰n usein
"parseiksi." Heit‰ on viel‰kin Etu-Intiassa.
[9] Persialaiset papit, tiet‰j‰t.
[10] Siihen aikaan eli Babylonissa Arnou-niminen mies (Arnou oli
todellisuudessa er‰s Voltairen aikuinen pariisilainen apteekkari, jota
valistusfilosofi tahtoi letkauttaa (<i>Suom.</i>)), joka sanomalehdiss‰
kehuskeli parantavansa ja est‰v‰ns‰ kaikki halvauskohtaukset kaulaan
ripustetun pussin avulla. -- <i>Voltairen huomautus</i>.
[11] Viittaus Swiftin "Gulliverin matkoihin", joiden III osassa er‰‰t
"Laputa-maan" oppineet vaivaavat p‰‰t‰ns‰ moisilla asioilla.
[12] Desterham, oppineiden ylimaagien neuvosto. Viittaus Pariisin
oikeusparlamentin ja Sorbonne-yliopiston tuomioihin. -- Solmupiiska ja
Siperia on taas viittaus Ven‰j‰n oloihin.
[13] Ormuzd eli Ahuramazda, valon ja hyv‰n jumala, korkein jumala
Zoroasterin opissa.
[14] "Kuningasten kuningas", Persian kuninkaan arvonimi.
[15] T‰m‰ huomiokyvyn todistus n‰kyy olevan mukailtu "1001 yˆn"
tarinoista.
[16] Viitannee er‰‰seen Mooseksen ruokas‰‰dˆsten kieltoon
(<i>Leviticus</i>-kirja, XI).
[17] V‰‰nnˆs nimest‰ Boyer, jonka kantaja, er‰s theatiinimunkki ja
ylh‰isˆn rippi-is‰, oli intohimoinen Voltairen vihamies, lahjaton
ja kyvytˆn, mutta kaikenlaisia takateit‰ ja vehkeilyj‰ hyv‰kseen
k‰ytt‰en kohonnut piispaksi, perintˆruhtinaan opettajaksi ja vihdoin
ministeriksi.
[18] Viittaus Mooseksen lakis‰‰dˆksiin.
[19] Viittaus Vergiliuksen <i>Aeneidiin</i>, III, 225 ja seur. Harpyijat
olivat inhoittavia tarulintuja.
[20] Ministerist‰, hallitusneuvosto it‰mailla.
[21] Ministeri.
[22] Voltaire tekee t‰ss‰ pilaa saksalaisen Leibnizin filosofiasta,
jossa monadi-oppi ja prestabilinen harmonia (edelt‰p‰in m‰‰r‰tty
sopusointu) ovat p‰‰asioita.
[23] Sadder-kirja ("sadan portin" kirja), ote Zoroasterin pyhist‰
kirjoista, laadittu uuspersian kielell‰ 15. vuosisadalla parsien
tarpeeksi. Sis‰lt‰‰ uskonnons‰‰ntˆj‰ ja el‰m‰nohjeita.
[24] Zoroasterin uskonnon p‰‰jumalia, auringon henki, luonnon
suojelija, sodan jumala.
[25] Viittaus psalmiin 114, 4.
[26] Viittaus erin‰isiin raamatunkohtiin.
[27] Voltaire t‰ss‰ n‰ht‰v‰sti ivaa joutavia uskonnollisia
riitaisuuksia, kenties oman aikansa jansenistien ja molinistien kiistaa
armosta, saaden vaikutuksia Swiftin satiirista.
[28] Etel‰isen taivaan suurimpia t‰hti‰, Argo-laivan t‰htikuviossa.
Samanniminen kaupunki muinaisessa Egyptiss‰, l‰hell‰ Aleksandriaa.
[29] Leskivaimojen polttaminen, joka ei oikeastaan ole ollut
pakollinen, on Intiassa ollut tapana sangen myˆh‰isiin aikoihin saakka.
Lienee nyky‰‰n jo miltei kokonaan h‰vi‰m‰ss‰.
[30] Muinaiset egyptil‰iset lienev‰t k‰ytt‰neet sukulaistensa muumioita
rahalainojensa pantteina. Siit‰ mainitsevat sek‰ Lukianos ett‰
Herodotos.
[31] Viittaus muinais-intialaiseen sielunvaellusoppiin.
[32] Muinaisten egyptil‰isten p‰‰jumaluuksia oli musta Apis-h‰rk‰.
[33] Intiassa vallitsevan Brahma-uskonnon p‰‰jumala, luoja, taiteiden
ja tieteiden keksij‰, maailmansielu.
[34] Kala-jumala kuului muinaisten kaldealaisten vanhimpiin jumaliin;
oli muka heid‰n sivistyksens‰ perustaja,
[35] Kiinalaisia sanoja, joista Li uskonnollisessa suhteessa merkitsee
alkuvaloa, alkuj‰rke‰, maailmanhenke‰, Tien taas taivasta. Molemmat
samalla merkitsev‰t korkeinta jumaluutta.
[36] Viittaus Salomon Korkeaan Veisuun, VII, 4.
[37] Er‰s toisen suuruusluokan t‰hti‰ Pegasus-sikerm‰ss‰; samoin er‰s
kolmannen suuruusluokan t‰hti‰ Vesimiehen sikerm‰ss‰. -- Arabialaiset
laskevat yˆn tunnit erin‰isten t‰htien nousun mukaan.
[38] Algenib-t‰hti‰ on samoin kuin Sheat-t‰hti‰kin kaksi, toinen
Pegasus-, toinen Perseus-sikerm‰ss‰. T‰ss‰ tarkoitettaneen
Pegasus-sikerm‰n t‰hte‰.
[39] Ceylonin saaren keskiaikainen nimi arabialaisissa ja
persialaisissa saduissa.
[40] Islamin opissa usein mainittu Allahin j‰rkkym‰ttˆmien p‰‰tˆsten
kirja, jonka Allah oli luonut kaikkein ensimm‰iseksi, jo ennen taivasta
ja maata.
[41] Empyreum, "tulitaivas", ylin taivas, valon koti, paratiisi.