Hellin tervehdyksin isäsi

_Sigesmund von Z._"

Tämä kirje synnytti voimakkaan vastavaikutuksen nuoren miehen koko sekä

ruumiillisessa että henkisessä olemuksessa. Mikä odottamaton onni oli,

että nyt, joutumatta väärien selitysten ja kiusallisten kysymysten

esineeksi, sai tilaisuuden osottaa tavallista välinpitämättömyyttään.

Tämä juttu ei olisi hänen esiintyessään kotonaan, minne hän nyt heti

päätti matkustaa, ollenkaan hullumpi opinnäyte hänen diplomaattisen

uransa alkajaisiksi, sillä olihan tämän tarjouksen saaminen tällä

hetkellä, jolloin hän ei tiennyt mitä tehdä, tosiaan kuin _kohtalon_

viittausta. Miten hän ilahuttaisikaan vanhempiaan, ja vaikka hän aivan

hyvin tiesi, että hän ajanpitkään ei jäisi tätä tietä vaeltamaan,

niin olisihan hän kuitenkin _osottanut_ ainakin yrittävänsä. Kun

hän sitten, yhden tai parin vuoden kuluttua palaisi, täytyisi tämän

onnettomuudenkin olla häipynyt hänen mielestään. Niin, se olisi

varmaakin, sillä eipä hänen luonteensa mukaista ollut tunnehaaveilu

tai epäjohdonmukaisuudet, ja ainoa epäjohdonmukaisuus hänen elämässään

olisi, ellei hän saisi häipymään mielestään sellaista, miltä halveksien

kieltää paikan muistissaan.

Mies _sanansa takana_ — mies, tietoinen tahto!

Samana iltana kirjoitti hän vastaukseksi saamaansa kirjeeseen:

"Rakas, kallis isä!

Enhän aina voi _kieltäen_ vastata siihen, mitä isä ja äiti niin

hartaasti haluavat. Aion ottaa vastaan toimen, jota minulle on

tarjottu, ja tehdä parhaani osottaakseni olevani niitten hyvien

ajatusten arvoinen, joita toisilla on minusta. Mutta pyydän

muistamaan, että näin teen vain _kokeeksi_. Ellen todellisesti

mielly tällaiseen kaksoiselämään, niin käännyn takaisin. Mutta sen

tapauksen varalta lupaan isälle, että valtiomiesuran asemasta antaudun

silloin uralle, jolla uskon toimivani kunniaksi. Odottakaahan! Uusi

eduskuntamuutosehdotus kiinnittää mieltäni. Minullahan on tilaisuus

tulla valituksi valtiopäiville, joltakin niistä seuduista, missä

meillä on maatilojamme.

Uutinen, minkä isä kertoi eräästä kihlauksesta, tuli sopivaan aikaan.

En ole ollut pappilassa teidän täältä lähtemisenne jälkeen. Tämä kirje

tulee vähäistä aikaisemmin kuin minä itse.

Tulevaisuudenunelmia · 第 13 / 36 题