Tuli tyttö luota armahansa
Käet punaisna. Äitinsä kysypi:
"Mistäpä sinulla käet punaiset?"
"Kukkia keräsin, äiti kulta!
Eikö liene piikit pistänynnä".
Tuli toisen kerran suu punainen.
Kysyi äiti: "mistäpä sinulla
Suu punainen?" -- "Söin mä mansikoita;
Enkö liene marjoilla pilannut".
Tuli vielä kerran kolmannenki
Kasvot kalviana. Syytä siihen
Äitinsä kysellen, lausui tyttö:
"Hanki jo minulle, äiti kulta!
Hanki hauta, haualleni risti.
Siihen kirjoita sanoa kolme:
_Kert' oli hänellä käet punaiset,
Kauan kultaa käteltyänsä;
Oli toinen kerta suu punainen,
Suueltua sulhokaista liion;
Kuoli viimein kasvot kalviana.
Heitettynä herjältä pojalta_".