Sir Walter Scott.
I. Maailman hylkäämä.
II. Sissipäällikön poika.
III. Jännittynyt odotus.
IV. Suuri pettymys.
V. Turmiollinen juoni.
VI. Toivottomuuden vallassa.
VII. Tihutyö
VIII. Erakon loppu.
Viiteselitykset.
Sir Walter Scott.
Sir Walter Scott syntyi elokuun 15 p:nä 1771 Edinburghissa ja
oli varsinaiselta kansalaistoiminnaltaan lakimies. Erinomaisen
työteliäänä ryhtyi hän jo varhaisessa nuoruudessaan monenlaisiin
kirjallisiin puuhiin, liittyen vastaheränneeseen romanttiseen
liikkeeseen. Käännettyään englanninkielelle Bürgeriä ja Goethea sekä
kokoiltuaan synnyinmaansa vanhoja kansanlauluja alkoi hän itsekin
esiintyä menneiden ritariaikojen runoilijana, sepittäen balladeja
ja yhtäjaksoisia runoteoksia, jotka saivat mitä yleisintä suosiota
osakseen.
Scott työskenteli myös paljon kirjallisuushistorioitsijana,
erilaatuisten tutkielmain kyhääjänä ja historiankirjottajana,
esim. vanhuudessaan laatien laajan elämäkerrallisen julkaisun
Napoleonista. Sitä hämmästyttävämmältä tuntuu, että hän jätti
jälkeensä kerrassaan 29 suurta romaaniakin, joista hän julkaisi
ensimäisen vasta 43-vuotiaana. Seitsemässätoista vuodessa hän muun
työnsä ja virkatoimintansa ohella kirjotti tämän suuremmoisen
"Waverley"-sarjansa, joksi se on nimitetty ensimäisen numeronsa
mukaan. Nämä historiallis-romanttiset teokset eivät ainoastaan
herättäneet mitä suurinta innostusta ja ihastusta siellä, missä
ne erityisesti vetosivat kansallishenkeen ja isänmaallisiin
tunteisiin, vaan myöskin soivat hänelle ikuisen kuuluisuuden koko
sivistyneessä maailmassa tämän kirjallisuusmuodon varsinaisena
luojana, jonka suuruutta ei yksikään seuraaja ole vielä tähän
päivään asti kyennyt täydellisesti tavottamaan. Scottilla on
ollut tavattoman suuri vaikutus maailmankirjallisuuteen, ja siitä
huolimatta, että nykyajan yleisö on tottunut monessakin suhteessa
muuttuneeseen kaunokirjalliseen käsittelytapaan, eivät hänen
romaanejansa ole kyenneet syrjäyttämään niiden vanhentuneiksi
myönnettävät ominaisuudet. Ja niistä vioistakaan välittämättä,
joita jo omat aikalaiset huomasivat tämän liialliseen rasitukseen
joutuneen suurmiehen tuotannossa, tunnustaa jälkimaailma yhäti,
että hän on alallaan parhaiten onnistunut, kaunistaessaan historiaa
haaveellisuudella ja vilkastuttaessaan erinomaisesti piirrettyjä
henkilökuvia ja tapainkuvauksia mitä vaihtelevimmilla seikkailuilla.
Scottin suorasanaiseen kaunokirjalliseen tuotantoon kuuluu jokunen
lyhytkin kertomus. Näistä on novelli "Ylämaan leski" verrattomasti
etevin, jotapaitsi sen sävy on erityisesti sydämeen käypä niiden
olosuhteiden vaikutuksesta, joissa se kirjotettiin. Osakkaana
kustantajansa liikkeessä oli Scott tämän vararikossa sekä menettänyt
sijottamansa pääoman että jalomielisesti ottanut vastatakseen
velkojain täydellisestä hyvittämisestä yksityisellä omaisuudellaan
ja työllänsä. Viidenkymmenenviiden vuoden ikäisenä otti hän siten
niskoilleen puolenkolmatta miljoonan markan velkakuorman, ja
hän suorastaan kirjottikin itsensä kuoliaaksi lähellä raskaan
urakkansa loppua; syyskuun 21 p:nä 1832 sammui suunnattoman ahkeran
neronmiehen henki. Edellämainitusta taloudellisesta mullistuksesta
oli kulunut vuosi, kun Scott toukokuulla 1826 menetti uskollisen
elämänkumppaninsakin, ja tänä elämänsä synkimpänä aikana hän
kirjallisesta toiminnasta yhä lohtua hakien kirjotti tämän
novellinsa. Samalta kuukaudelta lausuu hänen muistikirjansa --
julkaistaksemme pari pikku otetta:
"_Toukok. 27 p_. -- Uneton yö. On kyllä totta, että minun pitäisi
käydä käsiksi työhön, ja uneton yö tuottaa toisinaan hyviä aatoksia.
Voi! ei ole minulla nyt kumppania, jonka kanssa voisin haastella
näiden yöllisten valvontahetkien yksinäisyyden huojentamiseksi. Mutta
minä en saa pettää omia ja perheeni odotuksia -- ja ponnistelun
välttämättömyys käy ilmeiseksi. Minun on yritettävä pikku teelmää
-- jotakin välipäikseni soveltuvaa. Mrs. Murray Keithin kertomus
karkurista ja hänen puhelunsa nuoren miehen äidin kanssa saattaa olla
tehtävissä tunteisiin vetoavaksi, mutta sietää tuskin suurtakaan
laajentamista."
"_Toukok. 28 p_. -- Kirjotin eilen muutamia sivuja ja läksin sitte
kävelylle. Luullakseni kelpaa kuvaus vanhasta skotlantilaisesta
naisesta, mutta kyllähän viime aikoina on lakkaamatta käytetty
skotlantilaisia aiheita jos jossakin muodossa. Jatkanpa kuitenkin,
valmistan tänään kymmenkunnan sivua ja kuulustan sitte J. B:n
mielipidettä. Kirjotin helposti. Työskentely tuntuu tehneen minulle
hyvää. Nukuin sikeästi viime yönä, ja herätessäni huomasin, kuten on
minulla tavallista, saavani muutamia selkeitä näkökohtia ja ajatuksia
tätä pikku tekelettä varten. Näinköhän muut huomaavat niin elävästi
kuin minä todeksi latinalaisen sananlaskun: _Aurora musis amica"_.[1]
Vähän jälkeenpäin hän huomautti päiväkirjassaan:
"Kirjotin kelpo taipaleen tänä aamuna. Saatan erehtyä, mutta
ajattelen todella tarinan Elspat M'Tavishista olevan parasta
käsialaani -- vaikka J. B. kärttää pelkkää ritaruuskuvailua. Hän ei
oikein käsitä, että kaikkea voidaan tässä maailmassa saada liiaksi,
tai pidä kyllin suuressa arvossa uutuuden välttämättömyyttä.
Ylämaalaiset ovat nyt jonkun aikaa olleet poissa näyttämöltä."
"Ylämaan leski" julkaistiin osana "Canongaten aikakirjain"
sikermästä seuraavana talvena; niteen esipuheessa Scott ensi kertaa
tunnusti olevansa "Waverley"-sarjan nimettömänä pysynyt tekijä.
Scottin aikomuksena oli ollut antaa salaisuutensa tulla ilmi vasta
kuolemansa jälkeen, jonkun oikun johdosta kerran alotettuaan
romaanikirjailija-uransa nimettömänä; mutta hänen kustantajansa
häviö teki sen suunnitelman mahdottomaksi. Tätä novellia lukiessaan
tajuaa selvästi, että yksinäisen, kohtalon kovasti raskauttaman
suurmiehen oma sielunelämä on siinä tavannut silloin soveliaimman
aiheen tutkittavakseen. Kertomus perustuu, kuten muistikirjassakin
viitataan, tositapaukseen; se on muuten hyvinkin tarkoin piirrettyä
paperille Scottin tuttavan rouva Anne Murray Keithin (kuollut 1831)
suullisen selostuksen mukaan, tämä kun tunsi kaikki sen henkilöt.
Saadakseen novellinsa esitystavan säilymään sellaisena sovitti Scott
sen siitä syystä "rouva Bethune Baliolin" muistiinpanoiksi.