(Suomentajan kirjoittamat, etupäässä tohtori Albert Zipperin
saksankielisen selitysteoksen nojalla.)
[1] _karttoja_ -- tähtitaivaankarttoja.
[2] _neljänneskaaria_ -- tähtien korkeuden määräämistä varten
laadittuja, metallista tehtyjä kojeita, n.s. kvadrantteja (latinan
'quadrans' = neljännes).
[3] _seitsemän ... kiertotähdenkuvaa_ -- Ptolemaioksen järjestelmän
mukaan kuuluivat kiertotähtiin Saturnus, Mars, Venus, Mercurius,
Jupiter, kuu ja aurinko. Maata pidettiin maailmankaikkeuden keskuksena.
[4] _kolmen suuren_ -- Jupiterin, Venuksen ja Marsin. (Jupiter oli
muinaisroomalaisten ylijumala, Venus rakkauden ja Mars sodan jumala.)
[5] _suora-, oikokulma-asennostaan_ -- s.o. 90 ja 180 asteen
etäisyydestä.
[6] _mun tähtiäni_ -- Wallensteinille onneatuottavia Jupiteria ja
Venusta.
[7] _in cadente domo_ -- "kaatuvassa huoneessa". Niistä 12 huoneesta,
joihin tähdistäennustajat jakoivat taivaankannen (kts. I osan
"Selityksiä", 97), oli neljä "kaatuvaa", ja niihin joutuneet tähdet
katsottiin ihmiskohtaloihin nähden tehonsa menettäneiksi.
[8] _maan povessa_ -- Kts. I osan "Selityksiä", 94.
[9] _ja poistuu_ -- Alkuteoksesta on tämä huomautus epähuomiosta jäänyt
pois. (Kts. toht. Zipperin selit.)
[10] _Hän_ -- Sesina. Kts. I osan "Selityksiä", 84.
[11] _hän_ -- Wallenstein.
[12] _lankos_ -- Terzky.
[13] _konsa tapahtuu tuo suuri maanjäristys_ -- kun julkaistaan
Wallensteinin eronsaanti.
[14] _Rykmentit eivät tahdo Flanderiin, sain niiltä kirjelmän_ -- Vrt.
I osa, muist. 63.
[15] _Kutsutaanko hänet_ -- ruotsalaisten lähetti.
[16] _Riistitte minult' amiraalinhatun_ -- amiraalinarvon merkin.
Kun Wallenstein oli 1628 valloittanut Pommerin, nimitti keisari
hänet amiraaliksi eli "keisarillisen laivaston sekä valtameren
ja Baltianmeren kenraaliksi". Wallensteinin suunnittelemat
Itämeren valtaamisaikeet jäivät kuitenkin laivaston puutteen ja
ruotsalaisten väliintulon vuoksi toteutumatta. Stralsundin piirityksen
epäonnistuminen oli näiden Wallensteinin suunnitelmien tyhjiinmenon
alkuna.
[17] _Kruununpa_ -- Böömin kuninkaankruunun.
[18] _Päämiehenne_ -- Akseli Oxenstjerna.
[19] _suuri vainaa_ -- Kustaa Aadolf.
[20] _Hän voi niin sanoa_ -- Kustaa Aadolfin lausumana tämä ei ollut
tyhjää korupuhetta; sillä hän ei ainoastaan ollut hallitsija, vaan hän
myös _osasi_ hallita.
[21] _toiseksi Attilaksi, Pyrrhokseksi_ -- Wallenstein verrataan tässä
"Jumalan vitsaksi" sanottuun hunnien kuninkaaseen, joka hävitti ja
kauhistutti koko Eurooppaa, sekä uljaaseen, sotataitoiseen Epeiroksen
kuninkaaseen.
[22] _kahdesta herrast'_ -- hallitsijastaan ja Jumalasta.
[23] _Reinin-kreivi_ -- Kts. I osan "Selityksiä", 99.
[24] _rajamaan_ -- Pommerin.
[25] _vanhan puolen_ -- Praagin Stare Mesto (saksaksi: Altstadt)
nimisen kaupunginosan.
[26] _Ratschinin ja pienen puolen_ -- Praagin Hradzany ja Mala Strana
(saksaksi: Kleinseite) nimiset kaupunginosat.
[27] _herttua Bourbonille_ -- Ranskan konnetabeli (maajoukkojen
ylipäällikkö), Bourbonin herttua Kaarle (1490-1527) rupesi 1523
kuninkaan vastustajan, Kaarle V:n, palvelukseen, jolloin tuli
tunnetuksi hurjista palkkasotureistaan. Kaatui Rooman muurien edustalla.
[28] _tään keisarhuoneen perustaja Kaarle_ -- keisari Kaarle V.
[29] _Böömille annoin kuninkaan jo kerran_ -- nim. pfalzkreivi
Friedrichin ("talvikuninkaan"). Sen osallisuuden, mikä kreivi Terzkyn
_äidillä_ lienee ollut mainittua kreivi Friedrichiä Böömin kuninkaaksi
valittaessa, on runoilija tässä siirtänyt Terzkyn puolisolle.
[30] _asia häll' on kiireinen_ -- Max tahtoi nim. heti saada
Wallensteinin omasta suusta kuulla, oliko totta, että tämä aikoi tehdä
valtiopetoksen.
[31] _Kiireinen hänest' on_ -- Kreivitär luulee, että Max maltitonna
kiirehtii Wallensteinin luo pyytääkseen tältä Theklaa omakseen.
[32] _Kuningas Unkarin_ -- keisarin poika Ferdinand. Kts. I osan
"Selityksiä", 79.
[33] _käy esiin_ -- tulee valtakunnan sotavoimien ylipäälliköksi.
[34] _kulta-avaimia_ -- kamariherranarvon merkkejä.
[35] _Regensburgiss'_ -- Regensburgin ruhtinastenpäivillä.
[36] _Takaisinsuotu arvo_ -- ylipäällikkyyden saanti 1632.
[37] _apunäyttelijät_ -- n.s. statistit, jotka näyttämöllä eivät puhu
eivätkä toimi.
[38] _mykän seitsenryhmän_ -- Kts. edellä Selitys 3.
[39] _Kolme lähettiä_ -- nim. yksi Egeriin, yksi Praagiin ja yksi
Oxenstjernan luo.
[40] _Kuka kylvänyt on lohikäärmeen hampaita_ -- Vertauskuva on
kreikkalaisesta muinaistarustosta: Kadmos kylvi lohikäärmeenhampaita;
kylvöksestä nousi aseellisia miehiä, jotka keskenään taistelivat,
kunnes kaikki kaatuivat. Kadmoksen lailla teki myös Jason, ja seuraus
oli samanlainen.
[41] _Linzist'_ -- Kts. I osan "Selityksiä", 151.
[42] _Frauenbergiss'_ -- Kts. I osan "Selityksiä", 152.
[43] _Tämän_ -- Maxin.
[44] _pysyvän pohjantähden lailla_ -- joka ei koskaan muuta asentoaan
taivaalla.
[45] _keralla asuu salamanterin tulessa kevyessä_ -- Niinkuin satujen
salamanterin kerrotaan eläneen tulessa, joka oli muka kevyin ja puhtain
elementti, niin viihtyy pyyteetön, päämääriä tavoittamaton ihminenkin
ihanteittensa kevyessä ja puhtaassa maailmassa.
[46] _maailman korkein_ -- nim. keisari, joka nimitys on johtunut
Caesar-sanasta.
[47] _ette pidä heistä kummastakaan_ -- ette Octavio ettekä Max
Piccolominista.
[48] _Questenberg_ -- Kts. I osan "Selityksiä", 21.
[49] _Esterházy, Kaunitz, Deodat_ -- Kenraaleja. Esterházy oli magyari,
Kaunitz böömiläinen, Deodat (Deodati) italialainen.
[50] _Siis ette ole?_ -- nim. Wallensteinin kannattajia.
[51] _kuin toiset mun toverini_ -- nim. toiset everstit.
[52] _mainittiin sukujuuren häpeästä_ -- Vaatimatonta sukuperää
niinä aikoina halveksittiin. Oikeastaan Buttler oli ylhäistä, vaikka
köyhtynyttä irlantilaista sukua. Hänen elämänurastaan lähemmin kts. I
osan "Selityksiä", 71.
[53] _Octavio_ -- Tämä Maxin käyttämä, perhesuhteeseen katsoen
omituinen, puhuttelutapa esiintyy myös I osassa "Selityksiä", 143.
[54] _Oi, taivas!_ -- Kuinka sinulla voi olla semmoisia epäluuloja! Max
meneekin tässä liian pitkälle.
[55] _Eikös hän jo ole?_ -- nim. isääni liittynyt.
[56] _Isästä oomme varmat pojan kautta_ -- Kun rakkaus Theklaan estää
Maxia jättämästä Wallensteiniä, niin Octaviokaan ei muka Wallensteiniä
jättäisi, koska hänen silloin täytyisi samalla erota pojastaankin.
[57] _Oi aavistava sieluni_ -- Vrt. Theklan yksinpuheluun I osassa
PICCOLOMINIT III, 9.
[58] _kardinaalille_ -- kardinaali-infantille. Kts. I osan
"Selityksiä", 109.
[59] _Kun hän sen ilmaisi_ -- nim. oudolla käyttäytymisellään.
[60] _malttaen mielensä_ -- Kiihtymyksessään oli Wallenstein
unohtamaisillaan, että hänen puolisonsa ei vielä tietänyt, mihin
toimiin hän oli ryhtynyt,
[61] _nytpä juuri, kun puhelemme_ -- Tähän voisi lisätä: ovat
praagilaisrykmentit vannoneet minulle uskollisuutta ja kuninkuuteni on
alkanut.
[62] _Frans, Lauenburgin herttua_ -- Hän eli ensin Wallensteinin,
sitten Kustaa Aadolfin armeijassa,
[63] _Totuutta_ -- että Wallenstein oli nostanut kapinan keisaria
vastaan.
[64] _Oletko_ -- nim. sinä, Wallenstein.
[65] _veljen_ -- sisaren miehen, Wallensteinin.
[66] _Piccolominia_ -- nim. Maxia.
[67] _side ihmisellinen_ -- sydämiä tai sieluja yhdistävä side.
[68] _syväuurteiseen_ (otsaan) -- nim. Octavio Piccolominiin.
[69] _Niin ammuta ne_ -- Anna sinä, Wallenstein, tämä käsky!
[70] _Buchweisiin, Taboriin ja Königgrätziin, Braunauhun_ -- näihin
Böömin kaupunkeihin.
[71] _Brünniin. Znaimiin_ -- näihin Määrin kaupunkeihin.
[72] _lain turvaa vailla_ -- valtiokiroukseen julistetut.
[73] _Friedlandin tähdet yöllä, vain ne loistaa_ -- Tilanteen täytyy
olla näennäisesti toivoton ja synkkä, että onneni täydessä loistossaan
näyttäytyisi.
[74] _olette nähneet_ -- nim. keisari, Wienin hovi ja wieniläinen
hallitus.
[75] _yhdeksän vuotta tätä ennen_ -- heinäkuussa 1625.
[76] _hessiläiset_ -- Hessin maakreivi oli ruotsalaisten liittolainen.
[77] _Altenbergiss'_ -- Nürnbergin luona olevassa linnoituksessa, jonka
nimenä oli myös Alte Feste (Alte Veste). Taistelu 24/8 1632.
[78] _Olmützissä_ -- Olmütz on Määrin kaupunkeja.
[79] _espanjalaisten_ -- espanjalaisten habsburgien, Wallensteinin
vastustajien.
[80] _nuorukainen_ -- keisarin poika. Unkarin kuningas.
[81] _kauhuksi kummankin_ -- sekä keisarin että Ruotsin.
[82] _Vaikk' olettekin alhaisarvoisia_ -- ette upseereja.
[82] _Se rikki lyötäköön_ -- niinkuin Aleksanteri Suuri miekkansa
iskulla avasi Gordionin solmun.
[83] _Rankaisen kovasti sen_ -- nim. keisarillisen lipun repimisen.
[84] _Olette paha henkeni_ -- Suorastaan traagillista, sillä kuulija
tuntee näiden sanojen merkityksen aivan toisella tavalla, paljoa
voimakkaammin kuin Wallenstein,
[85] _Ne raivoisat_ -- Terzkyn rykmentit.
[86] _Min' en voinut_ -- enää jättää herttuatarta ja Theklaa
epätietoisuuteen.
[87] _niitä_ -- pappenheimiläisiä.
[88] _Metsästysvaljakkonsa, äskeislahjas_ -- Vrt. I osan PICCOLOMINI
II, 4 Maxin puhe.
[89] _otollista silmänräpäystä väjyä_ -- sanoakseni Theklalle
jäähyväiset.
[90] _Vain hänen kanssaan_ -- Theklan kanssa.
[91] _Tää sydän_ -- Theklan sydän.
[92] _basiliskia_ -- Basiliski oli satueläin, jonka katse muka oli
kuolettava.
[93] _Ferdinandille_ -- keisari Ferdinandille.
[94] _välillä vilpin on ja epäluulon_ -- kostonhimoansa pakosta
salaavan Wallensteinin vilpin ja keisarin häntä kohtaan tunteman
epäluulon välillä,
[95] _isäin kaksoissyy_ -- Octavio petti Wallensteinin, tämä taas
keisarin.
[96] _kuin käärmepari_ -- Vihjaus Laokoon-taruun.
[97] _renkaansa ja kaikki kuunsa_ -- Saturnuksella on "rengas" ja 10
kuuta.
[98] _vitjaluodeill'_ -- Vitjaluodit olivat kaksi vitjoilla toisiinsa
kytkettyä luotia. Tämän yhteydessä on myös edelläoleva Wallensteinin
käsky: "Vitjat esille heti, tykit asentoon!"
[99] _Laske hänet_ -- niin Max.
[100] _serkku_ -- Näin nimittää kreivitär Terzky Maxia, joka
rakkaudensuhteensa vuoksi Theklaan nimittää kreivitärtä tädiksi.
[101] _tuhannen uljaan sankarsydämen_ -- koko pappenheimiläisrykmentin,
jonka päällikkönä Max oli.
[102] _mut älköön, mik' on suurta_ -- Älköön tapahtuko
yli-inhimillistä, niinkuin esim. Brutukselle, joka ankarassa
oikeudentunnossaan tuomitsi oman poikansa kuolemaan,
[103] _tuo hieno sydän_ -- Maxin sydän.
[104] _Vivat Ferdinandus!_ -- Eläköön Ferdinand!
[105] _mull' on keino_ -- Kts. näytöksen lopussa olevia Maxin sanoja
ja ruotsalaisen kapteenin kertomusta Maxin kuolemasta IV näytöksen 10.
kohtauksessa. Max tahtoo ruotsalaisia vastaan taistellen saada surmansa.
[106] _Buttler ei ojenna kättään_ -- Tämän käsittävät näyttämöllä
olevat toisin kuin katsomon yleisö.
[107] _ristikkosalpa_ -- jolla linnoituksen portti teljettiin.
[108] _silta_ -- nostosilta.
[109] _kotoisten haltijoiden pyhän lieden_ -- Muinaisroomalaisten kodin
suojelusjumalilla (lares) oli paikkansa kotilieden ääressä.
[110] _tämän arvon_ -- linnanvanhimman-arvon.
[111] _yksi_ -- nim. Gordon.
[112] _Burgaun hoviss'_ -- Augsburgin ja Ulmin välillä sijaitseva
Burgau oli samannimisen rajakreivikunnan pääkaupunki.
[113] _kreiviksi, ruhtinaaksi, herttuaksi, diktaattoriksi_ --
Wallenstein tuli kreiviksi 1617, ruhtinaaksi 1623, Friedlandin
herttuaksi 1625 ja jonkinlaiseksi diktaattoriksi ottaessaan toisen
kerran vastaan ylipäällikkyyden 1632.
[114] _Valtakunnankaupunkina_ -- suorastaan ja yksinomaan koko
valtakunnalle ja keisarille kuuluvana.
[115] _raamattu tai messukirja_ -- raamattu protestanttisen, messukirja
katolisen uskon vertauskuvana.
[116] _Glogaussa_ -- Glogau on Schlesian kaupunkeja.
[117] _Pachhälbel_ -- Silloinen Egerin pormestari oli nimeltään Paul
Juncker. Mutta Schiller nimittää pormestaria Pachhälbeliksi, koska
tästä egeriläisestä suvusta kaupungilla oli ollut useita oivallisia
pormestareita.
[118] _Espanjalainen kaksoisherruus_ -- habsburgien herruus Espanjassa
ja Saksassa (Itävallassa).
[119] _kolme kuuta_ -- Omituinen valontaittumisilmiö.
[120] _kaksi valtakuntaa_ -- Itävalta ja Espanja, molemmat
kiihkokatolisia maita.
[121] Runoilija ei ole maininnut, milloin pormestari poistuu.
[122] _ammunta kova_ -- taistelusta, jossa Max kaatui.
[123] _Neustadtista tai Weidenistä_ -- Neustadt ja Weiden ovat
Baijerissa, Egeristä etelään.
[124] _Jochimsthalissa_ -- Jochimsthal (Joachimsthal) on Erzgebirgen
vuoriseudussa, Egeristä koilliseen,
[125] _Tirschenreitistä_ -- Tirschenreit on Baijerissa, Neustadtista
Egerin suuntaan.
[126] _Tachausta_ -- Tachau, pieni böömiläinen kaupunki, Egeristä
lounaaseen.
[127] _Suys (äännettävä: Sois) -- Kts. I osan "Selityksiä", 107.
[128] _rykmenttinne_ -- Buttlerin rykmentti.
[129] _Aikanansa_ -- Kaksimielistä. Kts. edellisen kohtauksen lopussa
olevia Buttlerin sanoja.
[130] _kun nää on täällä_ -- Illo ja Terzky linnassa.
[131] _kuin Arkhimedes ympyräinsä keskeen_ -- Wallenstein osasi
tehdä valtiollisia laskelmia ja ratkaista niitä, niinkuin kuuluisa
kreikkalainen matemaatikko ja fyysikko Arkhimedes laski ja ratkaisi
tieteellisiä probleemeja. Ja samoinkuin Arkhimedes kotikaupungissaan
Syracusassa sai väkivaltaisen kuoleman keskellä mittausopillisia
piirroksiaan, samoin muka Wallensteinkin saa loppunsa keskellä
valtiollisia hankkeitaan.
[132] _murroksen_ -- kaadettujen puiden muodostaman suojavarustuksen.
[133] _jalkaväki_ -- Tiefenbachin, Toscanan ja Lothnugin rykmentit.
[134] _Ja missä_ -- nim. on Maxin hauta.
[135] _Pyhän Kaarinan_ -- Tämä on keksitty nimi.
[136] _seuraherra_ -- Theklan palvelukseen määrätty upseeri,
tallimestari Rosenberg.
[137] _molemmat_ -- Illo ja Terzky.
[138] _Hänen puoltaan pitää kaupunkilaisetkin_ -- Wallensteinin
pormestarille antamain lupausten tähden. Kts. IV, 3, alkupuolta.
[139] _hevoskoni_ -- jonkun vian tähden hylyksi tuomittu hevonen
keisarin tallista.
[140] _pergamentti_ -- pergamentille kirjoitettu keisarillinen
kunniakirje esim. aatelissäätyyn ylentämisestä t.m.s.
[141] _herrallenne_ -- Reinin-kreiville.
[142] _voitonviesti_ -- ilmoitus ruotsalaisten voitosta Neustadtin
luona, jossa Max joukkoineen tuhoutui.
[143] _Hänetkö_ -- Maxin.
[144] _ensimäisen puolisosi_ -- Lucretia Nikessin von Landeck'in. Hänen
rikkautensa oli Wallensteinin myöhemmän elämänuran perustuksena.
[145] _Henrik neljännen_ -- Ranskan kuningas Henrik IV sai surmansa
1610.
[146] _Louvressa_ -- Pariisissa sijaitsevassa kuninkaanlinnassa.
[147] _puolisonsa kruunajaiset_ -- Päivää ennen Henrik IV:n murhaa
kruunattiin hänen puolisonsa kuningattareksi.
[148] _mukana mull' on mistä lohdun saan_ -- nim. myrkkyä.
[149] _sotamarskille_ -- Illolle.
[150] _avaimet_ -- linnanvanhimman tuomat linnoituksen avaimet.
[151] _Friaulin sodass'_ -- Alkujaan itsenäinen Friaulin herttuakunta
käsitti (sittemmin Itävaltaan kuuluvat) Görzin ja Gradiskan
kreivikunnat ynnä muutamia niihin rajoittuvia alueita. V. 1617 saavutti
Wallenstein silloisen Steiermarkin herttuan Ferdinandin (myöhemmin
keisarina Ferdinand II) suosion auttamalla "Friaulin sodassa" 200
palkkaamallaan ratsumiehellä venezialaisten ahdistaman Gradiskan
linnoituksen puolustamista.
[152] _kätenikään viivat_ -- Jo vanhaan aikaan kädenkatsojat
(kiromantit) käden juovista ennustivat ihmisen kohtaloa.
[153] _veronsa_ -- uhrinsa.
[154] _Tyfon_ -- muinaisegyptiläisten tuhoatuottava jumala.
[155] _Elämän huoneessa_ -- Kts. selitystä 3. Erästä taivaan "huonetta"
nimitettiin "elämän huoneeksi", ja sen kohdalle joutunut tähti merkitsi
jotain terveyteen ja ruumiilliseen hyvinvointiin nähden.
[156] _vihollinen_ -- pahaaennustava tähti.
[157] _Valveillaan saa hän kuolla_ -- s.o. hänet herätetään, ennenkuin
hänet surmataan.
[158] _hietajyvät_ -- tuntilasissa.
[159] _Polkee jalkaansa lattiaan_ -- murhamiehille merkiksi.
[160] _Paikallenne, linnanvanhin!_ -- Viholliset ovat porttien
edustalla, siis linnanvanhimman on mentävä pitämään huolta
virkatehtävistään.
[161] _Kenraaliluutnantti_ -- Octavio Piccolomini.
[162] _kantaen hopea-astioita_ -- Halpamielinen palvelija käyttää
hyväkseen yleistä hämminkiä rikastuakseen.
[163] _punaisessa peitteessä_ -- josta kreivitär oli nähnyt unta.
[164] _kultainen talja_ -- Wallensteinillä oli se ritarimerkki.
[165] _kanslian_ -- (lisäksi ajateltava:) suljemme, etteivät
Wallensteinin siellä olevat paperit häviäisi.
[166] _armolliselle_ -- nim. keisarille, joka on armahtamiseen
taipuvainen.
[167] _veljeni_ -- lankoni.
[168] _linnaimme herra_ -- Terzkykin oli valtiokirouksen alainen ja
hänen omaisuutensa oli siis joutunut valtiolle.
[169] _mitä tarkoitatte_ -- Kreivittären kolkko ulkomuoto ja hänen
sanansa saattavat Octavion aavistamaan, mitä kreivitär oli itselleen
tehnyt.
[170] _katse moittivana_ -- Gordonissakin herää ajatus, jonka Max oli
ilmaissut sanoilla: "Jos sortuu hän, niin sinä nouset. Siitä, Octavio,
en pidä, en."