BUTTLER.
Valitkaa kaksitoista rakuunata,
reipasta, niille peitset, ei näät lainkaan
saa ampua -- Ja viereen ruokasalin
ne kätkekää ja jälkiruuan tullen
hyökätkää sisään sekä huutakaa:
ken keisarin on miehiä? -- Mä pöydän
lyön kumoon -- silloin käykää niiden kimppuun,
molemmat[137] lävistäkää! Tarkkaan linna
lukitaan, vartioidaan, ettei tästä
saa vihiäkään ruhtinas. Nyt menkää --
Saivatko teiltä käskyn tänne tulla
kapteenit Deveroux ja Macdonald?
GERALDIN.
Tääll' ovat heti.
(Poistuu.)
BUTTLER.
Asiaa ei suinkaan
lykätä tohdi. Hänen puoltaan pitää
kaupunkilaisetkin[138] -- Mi hurmahenki
vallannut lienee koko kaupungin!
Ne herttuata rauhanruhtinaaksi
ja uuden kulta-ajan tuojaks uskoo.
Neuvosto aseita on jakanut;
on vahtipalvelukseen herttualle
jo sata tarjokasta. Meill' on tarpeen
nyt kiire, sillä meitä uhkaavat
sisäiset sekä ulkoviholliset.