EDELLISET. WALLENSTEIN ILLON ja BUTTLERIN
seuraamana. Sitten KYRASSIEREJA.
WALLENSTEIN (tullessaan.)
Terzky!
TERZKY.
Ruhtinas?
WALLENSTEIN.
Valmiina käske olla rykmentteimme;
matkallelähtö niill' on vielä tänään:
jätämme Pilsenin viel' ennen iltaa.
(Terzky poistuu.)
Te, Buttler --
BUTTLER.
Kenraali?
WALLENSTEIN.
Hyv' ystävänne
Egerin linnanvanhin on ja myös
maanmiehiänne. Pikaviestin kautta
hänelle ilmoittakaa, että linna
valmiina olkoon meille huomiseksi --
Rykmenttinenne tekin seuratkaa!
BUTTLER.
Niin teen mä, päällikkö.
WALLENSTEIN (astuu Maxin ja Theklan väliin, jotka tämän
ajan ovat olleet lujassa syleilyssä).
Nyt ero!
MAX.
Luoja!
(Kyrassiereja paljastettu miekka kädessä astuu saliin,
jossa kokoontuvat taustalle. Samalla kuuluu alhaalta
pappenheimiläismarssin uljaita säveliä, jotka tuntuvat
kutsuvan Maxia.)
WALLENSTEIN (kyrassiereille).
Täss' on hän, vapaana. En estä häntä.
(Seisoo poiskääntyneenä ja siten, ettei Max voi
lähestyä häntä eikä neitoakaan.)
MAX.
Vihaten ajat minut luotas. Vanhan
rakkauden siteen katketa nyt täytyy,
ei lempeästi aueta; ja sinä
tään katkeamisen, niin tuskallisen,
tuskallisemmaksi teet mulle vielä!
Tiedäthän, etten ole oppinut
sinutta elämään -- täält' erämaahan
nyt käyn, ja kaikki, mistä pidän, kaikki
jää tänne -- Älä käännä silmiäsi
minusta pois! Suo minun vielä nähdä
iäti arvokkaat ja rakkaat kasvos!
Oi, älä mua hylkää --
(Tahtoo tarttua Wallensteinin käteen. Wallenstein vetää
kätensä pois. Max kääntyy kreivittären puoleen.)
Eikö sääli
minua kukaan toinen -- Täti Terzky --
(Kreivitär kääntyy hänestä pois; Max kääntyy
herttuattaren puoleen.)