Mun miete sun luoksesi lentää,
ihan sieluhus asti käy:
Olet läsnä, vaikka sä sentään
et silmihin siinnä, et näy.
Ja ma tunnen, kuinka sun huules
mun suulleni suukot suo.
Oi armahin, ainoa kuules:
unet lemmen lohtua tuo.
Unet lemmen lepoa antaa
ja ne kaihoa karkoittaa,
ne toivojen taivaanrantaa
sulosätehin ruskoaa.
Ne aurana auki luovat
sydänsurujen tuiskutiet;
kuin kukkaset kastetta juovat,
niin nekin vie tuskahiet.
Ja siksipä, vaikka sä harhaat
niin kaukana, kallehin,
saan sulta ma suukot parhaat
ja multa sä, armahin!