"Ei kukaan voi miettiä kansanjoukkojen nykyistä tilaa toivomatta
jotain vallankumouksen tapaista parempaan päin". Sir Robert Giffon.
Essays in Finance, II. s. 393.
Esipuhe.
Vallankumouksellinen on se joka tahtoo poistaa olevan
yhteiskunnallisen tilan ja koettaa toista.
Englannin valtiomuoto on vallankumouksellinen. Venäläiselle tai
anglo-indialaiselle byrokraatille on yleinen äänioikeus yhtä paljon
vallankumousta kuin referendumi tai kansan päätös, missä kansat
taistelevat äänestämisen asemesta. Ranskan vallankumous syöksi pois
yhden hallitsijasarjan ja asetti sen sijaan toisen, jolla oli toiset
intressit ja toisenlainen katsantokanta. Siten voi Englannin kansa
tehdä yleisten vaalien avulla joka seitsemäs vuosi, jos se vain
tahtoo. Vallankumous on siis kansallinen laitos Englannissa, eikä
tarvitse pyytää anteeksi että englantilainen puoltaa sitä.
Jokainen ihminen on vallankumouksellinen siihen asiaan nähden, jota
hän ymmärtää. Jos esimerkiksi joku henkilö on perinpohjin perehtynyt
johonkin ammattiin, on hän aina epäilevällä kannalla siihen nähden ja
siis vallankumouksellinen.
Jokainen todellisesti uskonnollinen ihminen on harhaoppinen ja siis
vallankumouksellinen.
Kaikki jotka saavuttavat todellista huomiota elämässä, alkavat
vallankumouksellisina. Kaikkein huomattavimmat henkilöt käyvät
vanhetessaan vallankumouksellisemmiksi, vaikka yleensä luullaan
heidän käyvän vanhoillisemmiksi, siitä syystä että he ovat
kadottaneet uskonsa tavallisiin parannusmetoodeihin.
Jokainen 30 vuotta nuorempi henkilö, joka tuntee olevat
yhteiskunnalliset olot, mutta ei ole vallankumouksellinen, on typerä.
_Ja kumminkaan_ vallankumous ei ole koskaan keventänyt hirmuvallan
taakkaa, se on ainoastaan siirtänyt sen toisille hartioille.
_John Tanner_.
Vallankumouksellisen Käsikirja.