Mut silloin elämä on parhaallaan,
kun niitylle heinään lähtee!
On ihan kuin janon sais sammuttaa
sulovetosella lirisevän lähteen,
kun tuoresta heinää niittelee
ja heinillä perhona liitelee,
ja heleänä päivä paistaa,
ja nurmi ja lehto loistaa!
Oi, ihanata heiniä huiskuttaa
on rinnalla neitosen vilman,
ja silmää iskien kuiskuttaa
kera viehkeän sirkeäsilmän!
Välin punasena poskuet hiilottaa,
välin huivihin silmät hän piilottaa!
Ja heleänä päivä paistaa,
ja nurmi ja lehto loistaa!
Miten ilosena hilskaten, kilpaillen
pere illalla saunahan saikaan!
Oli löylyssä saunan lämpöisen
koko karjamme yhteen aikaan!
Mut hämärässä jälkeen iltasen
pojat koputtavat aitan ovehen.
On sulosen valonen suvinen yö,
sydän leutona sykkien lyö.
Ja aitassa soidessa hyttysen
on armasta vaipua uneen,
ja neitojen vaipassa uinaillen
jää maailma unhon lumeen.
Mut olo niin suvisen sulonen on
ja uni niin ilosen huoleton.
On sulosen valonen suvinen yö,
sydän leutona sykkien lyö.