Me laulaen kilvalla laskeutaan
alas kuivilta kukkuloilta,
ja elämän vettä me maistellaan
sinijärvien rannikoilta.
Niin raittihit lähteet siellä on,
ja valkoset kukkaset nurmikon
ne toivojen tähtinä viittovat
päin taivahan siintoa suurta.
Me kansamme keskelle kuljemme
kuin helmahan äidin armaan,
ja rintahan kiini me suljemme
sen kehtomme tuutijan harmaan.
Sen kanssa me tahdomme toimia
ja koitella nuoria voimia,
ja rintamme riemua soitellen
sen rinnalla sykkivät kilvan.