Johtokunnan puolesta:
Esa Ansio,
isännöitsijä."
Muuan poika tuli samassa sisään.
"Sinä tulet kirjapainosta?"
Poika laski pöydälle paketin ja poistui.
Tirehtööri avasi käärön. Siinä oli painettu sääntöehdotus:
Asunto-Osakeyhtiö Onnelan yhtiöjärjestys.
Neitonen kysyi:
"Paljonko on merkitty osakkeita?"
"Noin kymmenes osa. Pitää ilmoittaa paremmin. Suunnittelen tässä
reklaamia, joka menisi yleisöön."
Apulainen katseli miettivänä eteensä ja sanoi:
"Pelkään, että tulee suuri pannukakku koko yhtiöstä."
Tirehtööri katsoi tiukasti apulaistaan ja sanoi:
"Pahin, mikä voi kohdata, on konkurssi. Mutta se on sen ajan murhe.
Minä kyllä pesen käteni."
Vallitsi hetken hiljaisuus.
"Niin, pääasia on, että ajoissa voi vetäytyä syrjään", lopetti nainen
varoittavasti.
Tirehtööri nyökkäsi ymmärtävästi apulaiselleen. He näkyivät päässeen
yksimielisyyteen niin hyvin keinoista kuin tarkoitusperästä. Tirehtööri
rummutti kädellään pöytää ja murahti:
"Moukat saavat maksaa viulut!"
Ja hän teki sellaisen liikkeen kuin olisi salaa pistänyt kätensä jonkun
kukkaroon ja siirtänyt sieltä jotakin omaan taskuunsa.