VIITESELITYKSET:

[1] Amerika koko maanosan nimityksenä löytyy ensiksi v. 1570 Orteliuksen

karttateoksessa "Theatrum orbis terrarum."

[2] Syntymä aikakin on niin epävarma, että kun muutamat lähteet

mainitsevat vuoden 1436, toiset taasen siirtävät sen aina vuoteen 1456

saakka.

[3] Italialaisen nimensä Colombo oli retkeilijä siihen aikaan siis

muuttanut Colomo'ksi. Myöhemmin vaihtoi hän sen espanjalaiseen muotoon:

Cristóval Colon. Latinoittu muoto Columbus, jonka suomenkielessä

tavallisesti kirjoitamme Kolumbus, on alkuansa lainattu

latinankielisestä kertomuksesta hänen ensimäisestä matkastaan.

[4] Niin väittävät myöhemmät tutkijat. Vanhempien kertomusten mukaan ei

Pinzon tätä kuitenkaan olisi löytänyt niin aivan "vähän", koska hän muka

sisämaassa käydessään oli muutamalla nuppineulalla saanut ostaa

"nyrkinkokoisia kultamöhkäleitä."

[5] Länsi-Indian maantuotteita oli tähän aikaan tarjona melkein

yksistään puuvilla ja tupakka, joiden tavarain arvoa Colombo ei

ymmärtänyt. Sittemmin tuotiin tältä kalkkona ja maissikasvi Euroopaan,

josta Colombo puolestaan oli täällä toisella retkellään istuttavaksi

Indiaan tuonut lampaan, sarvi-karjan, hevosen ja sian sekä meidän

viljelyskasvit.

[6] Niitä lukijoitamme, jotka näistä merkillisistä tapauksista haluavat

tarkempia tietoja, viittaamme äsken ilmestyneesen kirjaseen "Mexikon

valloitus. Kappale Amerikan historiaa" Werner Söderströmin kustantamassa

kokoelmassa; "Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa".

[7] Rangaistus pantiin sittemmin toimeen sillä tavoin, että maaherra

Mexikolaisten kauhuksi poltettiin roviolla, -- näytelmä, jonka vertaista

julmuudessa nämä eivät ennen olleet nähneet, niin tottuneita kuin

ihmisuhreihin olivatkin.

[8] Pemmikan on koputettua ja kuivattua bison-härän lihaa.

[9] Oclahoma nimisen uuden territorion indiaanit ovat kuitenkin viime

aikoina vähittäin ruvenneet taipumaan maanviljelykseen.

[10] Jotkut tutkijat ovat kokeneet näyttää todeksi että sama mies jo

sitä ennen olisi matkustellut tämän rannikon vesillä ja muun muassa

astunut Pohjois-Amerikan mannermaan rannalle neljätoista kuukautta ennen

kuin Colombo löysi Etelä-Amerikan.

[11] Tätä kertomuksemme osaa toimittaessamme käytämme lähteenämme

myöskin -- ja, mitä kansalaisiimme tulee, pääasiallisesti

--Yrjö-Koskisen kirjoitusta: "Suomalaiset Delawaren siirtokunnassa

Pohjois-Amerikassa" (Opiksi ja Huviksi. Lukemisia Suomen perheille.

Helsingissä 1863).

[12] Myöhemmin, sodan jo aljettua, lähetettiin Benjamin Franklin Parisiin

hieromaan Ranskan kanssa liittoa, joka sitten saatiinkin aikaan. V. 1785

palasi hän viimein suuren tervehdysriemun vallitessa kotimaahan,

valittiin kongressiin ja vaikutti sanallaan ja työllään kuolemaansa

saakka v. 1790. Franklinin viimeinen kirjoitus oli innokas herätyshuuto

neekeri-orjuuden poistamiseksi. Hänen marmorisessa muistopatsaassaan on

kirjoitus:

Erupuit coelo fulmen sceptrumque tyrannis.

(Taivaalta ryösti hän tulen ja vallan vallikkoloilta.)

[13] Jo vuonna 1778 oli tästä itsenäisyydestä ollut Englannin

parlamentissa puhetta. Silloin sitä vastusti myöskin vanha Pitt

--samalla innolla kuin hän ennen oli moittinut kaikkea väkivaltaista

menetystä siirtokuntia kohtaan --, sillä Pitt ei suinkaan ollut niitä,

jotka suosivat Englannin vallan lohkaisemista. Kesken tätä puhettansa

parlamentissa meni vanhus tainnoksiin ja vietiin kotiin. Kuukauden

kuluttua oli hän kuolleena.

[14] Ks. Konne Zilliacus "Käsikirja Pohjois-Amerikasta". Porvoossa 1892.

Sivu 70 ja seur. sekä 89 ja seur.

[15] Ks. Alexandra Gripenberg: "Orjain vapauttaminen

Pohjois-Amerikassa". Helsingissä 1892. Sivu 6.

[16] Ks. Alexandra Gripenberg. Mainittu kirjanen. Sivu 43.

[17] Ks. Aleksandra Gripenberg. Mainittu kirjanen, siv. 7.

[18] Tunnettu amerikalainen kirjailija Albion W. Tourgee on

"Uudestaan-rakentamisen" eli "rekonstruktionin" ajoilta kirjoittanut

oivallisen, tosi-tapauksiin perustuvan romaanin, "A Fool's Errand", joka

nimityksellä "Hullun Yritys" löytyy suomeksikin käännettynä.

[19] Ainoana poikkeuksena on demokraati Grover Cleveland'in

presidenttikausi vv, 1885-1889. -- Siitä kun yllä-oleva kirjoitettiin,

on Cleveland taas uudestaan valittu presidentiksi.

Amerika, sen löytö, valloitus ja kehitys · 第 39 / 39 题