23 p. kesäkuuta, Juhannusaatto.

Myrsky pauhaa, rakeita ropsii, vihuri lyö punapurjeeseen, joka

minua kiidättää juhlapukuisena lapsineni kirkonkylän rantaan.

Mutta niitynraivaajat? -- He eivät liikahda, _heillä_ ei ole

juhannusaattoa, he eivät edes huomaa, kuinka kymmeniä venheitä sivu

liukuu; kuokat kalskahtelevat, juuret rytäjävät mustassa mudassa ja

jykevät riot kohoilevat saralle. Siunattu olkoon ahkeran ihmisen työ,

kunnia raatajalle, joka ei aattona pukeudu juhlavaatteisiin!

Kotoisten rantojen ikuinen kohina · 第 10 / 26 题