Minä vakuutan se ei suinkaan ollut minun tarkoitukseni, mutta -- --

_Neiti Kortman_.

Tuleeko se siis minun tehtäväkseni nostaa tuota huntua, joka tätä

salaisuutta peittää. Olisiko sopivata että minä tunnustaisin että tiedän

mistä on kysymys?

_Pölkkynen_.

Ooh, todellako!

_Neiti Kortman_.

Hyss, hyss! Että sen olen jo kauan tiennyt, ainakin luullut tietäväni --

ja toivonnut. Mutta, täytyyhän minun tunnustaa, onhan epätoivokin minua

suuresti vaivannut kun ette milloinkaan ole puhunut. Mutta jos minä

sillä voin tehdä teitä onnelliseksi, niin -- (Luo silmänsä maahan.)

_Pölkkynen_.

Ja sitä vielä kysytte?

_Neiti Kortman_

(samassa asennossa).

Oi Evergistus, Evergistus!

_Pölkkynen_

(ällistynyt.)

Mitäh?

(Rouvat huutavat verandalta: "Sanny Sanny, missä sinä viivyt? Nyt se on

valmis, tule nyt korjaamaan.")

_Neiti Kortman_

(joka syyksi pastorin ällistymiseen luulee kosimisensa).

Tulen, tulen. (Puristaa pastorin kättä.) Hyss, ei sanaakaan tästä

kenelle. Ainoastaan meidän kesken. Ymmärrät. Me tapaamme. Oi

rakastettuni! (Ulos verandalle.)

_Pölkkynen_

(yksin).

No, nyt on piru merrassa! Sitäkö hän luuli --? Ja minä kuin tarkoitin

1,000 m:kan vekseliä. Ja nyt minä olen kihloissa hänen kanssaan --

Kihloissa! Minä! Minä joka --! Taivas varjelkoon aivojani! Ulos, ulos

koko talosta, muuten tulen hulluksi! (Kiiruhtaa ulos perältä.)

Kymmenes kohtaus.

_Juonas_. _Neiti Kortman_. _Liisi_. _Rouvat_.

_Juonas_

(oikealta).

Onko neiti täällä? Sähkösanoma -- -- (Menee verandalle, josta kohta

tulee takaisin.) Mitähän tuokin sisälsi? Ei tainnut olla sitä aivan

hauskempaa laatua, jos Juonas oikein ymmärtää. Ai ai! (Pudistaa päätään

mennessään.)

(_Neiti Kortman_, _Liisi_ ja _rouvat_ verandalta.)

_Ass. rouva_.

Annappas kun vielä kerran sen luen. (ottaa telegrammin neidiltä ja

lukee.) »Kouluhallitus ei vielä ole lähettänyt valtioapuanomustanne

senaattiin. Eilen saapui tänne valituksia teistä. Vakava asia.

Tarkastaja tulee huomenna». (Puhuu.) »Vakava asia»! Sanny raukka! Mutta

me viemme protestin tarkastajalle itselle -- me tulemme tänne koululle

sitä antamaan -- tulemme oikein processioonissa -- --

_Kauppan. rouva_.

Ja minä annan sen hänelle, koska minä olen alkuunpanija ja koska minun

nimeni -- --

_Pankinh. rouva_.

Sanny Kortmanin koulu Huvinäytelmä 3:ssa näytöksessä · 第 41 / 52 题