_Pölkkynen_
(joka on mennyt pöydän taakse, herittää sormellaan ja sanoo
varoittavalla äänellä).
Hyvä mies, hiljaa -- hiljaa -- --!
_Tapper_.
Vait siellä! Ja sen vuoksi minä olen tullut sanomaan että tämä ei
kelpaa. (opettajat tulevat näkyviin avonaiseksi jätetystä peräovesta.)
Minä kirjoitan siknaattiin, joka teille antaa niin suuren valtioavun ja
vaadin että se on otettava pois teiltä ja annettava toiselle henkilölle,
joka paremmin voi hoitaa asiat ja käyttäytyä ihmisten tavoin. Ja minä
saan monta mukaani, herrasväkeäkin -- jaa-a! Ja sen pitää tapahtua vielä
tänä päivänä, sillä nyt minä olen äkäinen enkä pelkää koko maailman
maistereita ja koulumamselia. Ja hyvästi nyt, koko töskä! Hyvästi!
(Menee Juonaksen seuraamana.)
_Neiti Kortman_
(joka on vaipunut tuoliin istumaan, käyttää viuhkaansa
kuumeentapaisesti).
Lasi vettä -- tuokaa minulle lasi vettä!
_Pölkkynen_
(aikoo kaataa vettä, mutta Liisi ehtii aikaisemmin).
Kantaali -- kantaali!
(Esirippu putoaa nopeasti.)
Toinen näytös.
Neiti Kortmanin yksityinen asunto. Mukavasti ja aistikkaasti sisustettu
huone. Tauluja, bystejä ja kasveja. Oikealla puolella sohva ja sen
edessä pöytä, jolla on kukkiva ruusupensas. Vasemmalla kirjoituspöytä.
Tuolilla sen vieressä pari sjaaleja. Ovi oikealla ja vasemmalla. Perällä
kaksi ovea, joista oikeanpuoleinen on avonainen ja vie lasiverandalle,
jossa myöskin on kasveja, niin ettei huoneesta verandalla olevia
henkilöitä selvästi voi eroittaa.
Ensimmäinen kohtaus.
_Neiti Kortman_. _Liisi_.
_Neiti Kortman_
(istuu mietteissään kirjoituspöydän ääressä; katsoo sitten kelloonsa).
Jo viittätoista vailla kaksitoista, eikä häntä vielä näy. Sinä kutsuit
siis kommersserodinnaa k:lo 11, Liisi?
_Liisi_
(joka järjestää kahvikupit toisella pöydällä).
Niin tein.
_Neiti Kortman_.
Ja muut vasta k:lo 12?
_Liisi_.
Kyllä minä toimitin niinkuin täti käski.
_Neiti Kortman_.
Ja ne lupasivat varmaan tulla, niinkö?
_Liisi_.