_Tapper_
(seisattuu neiti Kortmanin eteen.)
Tehän se olette tämän koulun johtajatar? Tehän se olette, vai mitä?
_Neiti Kortman_
(ankarasti.)
Kukas _te_ olette, joka semmoisella melulla tunkeudutte sisään
rauhallisten ihmisten huoneisiin?
_Tapper_.
Minä olen makkarantekijä Tapper, kyllä te minut tunnette. Te olette
usein ostanut puodistani makkaroita, vieläpä haukkunut niitä
huonoiksikin, mutta se nyt ei tähän kuulu. Minä tahdon vaan tietää tekö
se olette tämän roskalaitoksen johtajatar?
_Neiti Kortman_.
Kyllä. Ja senvuoksi minä sanon teille -- tuoss on ovi! Ulos heti, sanon
minä!
_Juonas_.
Tapper, Tapper -- tule nyt --!
_Tapper_.
Jassoo -- vai niin! Te siis olette se joka on lyönyt ja hakannut
tyttäreni, antanut hänelle korvapuustin että poski punottaa kuin
savustettu kinkku ja häväissyt häntä koko koulun edessä. Suurta tyttöä!
lihaa omasta lihastani ja jota kyllä itse voin pehmittää jos tarvis
tulee. Se on sikamaista, se on -- --
_Neiti Kortman_.
Juonas, vie ulos tuo mies -- vie ulos hänet, sanon minä!
_Tapper_.
Ei kiirettä. Niin, se on sakramentskatun hävytöntä, se! Ensin maksetaan
suuret rahat siitä kunniasta että lapset pääsevät tähän kouluun, jossa
niille opetetaan kaikenlaista rimsramssua, josta niillä ei ole mitään
hyötyä ja josta ne viikon perästä eivät muista hölyn pölyä -- mutta tuo
nyt on muotiasia, joka ei tähän kuulu -- Niin, mutta sen sijaan että
teidän pitäisi olla iloinen ja kiitollinen siitä että lapsemme kautta
tienaatte niin monet markat ja kohdella niitä sen mukaan, niin te
päinvastoin reistaatte ja rimpuilette niiden kanssa niinkuin ne olisi
teille vaan rasitukseksi ja harmiksi. Se on helvetin väärin, sen minä
sanon! Ja sen vuoksi minä -- --
_Neiti Kortman_.