_Agnes_ (oikealta, Kålkille). Hän pihan yli kulki kuin vainaja hiljaa.
Hän jonnekin läksi?
_Elias Kålk_ Hän läksi tästä talosta pois.
_Agnes_ Jumalan kiitos. — — Ja Isma on tullut! (Ismaelia läheten.)
Isma, rauha sinulle.
(Ismael avaa huulensa kuin vastatervehdystä sanoakseen, mutta sanoja ei
kuulu.)
_Elias Kålk_ (Agnekselle). Hae juomista pojalle ja pane ruokaa tuvan
puolelle.
_Agnes_ Ne teinit siellä tuvassa remuavat ja rettelöivät. Väen-väkisten
tahtovat kirkkoherran puheille, vaikka sanoin, että oli odoteltava.
(Ismaelille.) Istu, Isma, nopsasti juomat haen.