KERKKONEN. Te katselette nykyisin meidän seutujamme?
EETU. Niin, synnyinseutujani, jotka lapsena jätin.
KERKKONEN. Siis maamiehiämme! Ja minne aijotte?
EETU. Aijon tarkastella seutukunnan rautatehdasta.
KERKKONEN. Hyvä. Minä annan teille suosituskirjan sen johtajalle.
EETU. Olette kovin kohtelias.
KERKKONEN. Mutta ensin ateria! (Soittaa.) Sitten, niin, minä en anna
teidän mennä, ennenkun olette nähneet minunkin tehtaani, nuora- ja
köysitehtaan!
EETU. Ehkä saan pikku mallinäytteenkin teiltä?
KERKKONEN. Hitto vie — saatte kyllä! Minä selitän itse teille
tehtaan perin pohjin. Olen tästä (ottaa varastostaan kirjan)
teollisuushaarastani kyhännyt kirjasenkin. Ehkä luette sen joskus.