Kaikki luonto kauhistuupi
Kuolon tullessa tupahan,
Hellä luonto hämmästyypi
Tuohon tuimahan tapahan,
Kun ei valta vanhemmilla
Yksin lastensa ylitse,
Eikä puolta puolisolla
Toisen puolesta puhua;
Ei ole lapsilla lakia,
Viepi vanhemmat molemmat,
Lyöpi kuolema kumohon.
Tämän Aatami alotti,
Luoja lopun tietäneepi,
Aatami isä imeisten,
Eeva äiti ensimäinen.
Ei ole sitä sanottu,
Kumpi heistä ensin kuoli,
Siitä vaan on vahva tieto,
Ett' on kuollut kumpanenkin.
Muut ne menevät perässä,
Varsin vaipuvat sekasin,
Niinkun ilmassa itikat.
Kaks' on miestä kaikkinensa,
Ne on Enok ja Elias,
Jotk' on päässyt kuolematta,
Tuskin kolmatta tuleepi.