Se on vaka vanha poika,
Tunnon maja, toimen teltti,
Vakuu'en vakainen kätkö,
Jolle jouluna Jumala,
Uunna vuonna uu'et lahjat
Talveksi tasaeleepi,
Ettei öillä juoksentele,
Kuleksele kuutamilla.
Pysyypi pyhät kotona
Juhlat ilman juoksematta,
Seisomatta seinuksilla,
Outtelematta ovilla,
Hiljoillehen hiipsimättä,
Verkalleen vetelemättä,
Ettei koirat kuulla saisi,
Eikä haukkujat havaita.
Pyhä henki helluntaina
Mieltä mittaapi kesäksi,
Ettei vie venettä toisen,
Poikki salmen saatattele,
Eikä kuivalla kuleksi,
Peltopolkuja poleksi.
Yöt ne lystit ja lyhy'et
Kaunihit keväiset yömme,
Katselee kalan kutuja,
Linnun soivan liikuntoa,
Tuopi keiton kelvollisen,
Avullisen aamuruu'an.
Niillä rinnassa ritari
Oivallinen olla saisi!
Vaan on vanhoilla valitus,
Papillakin paljo huolta,
Että on enemmän niitä,
Joitten into iltapuolla
Laulantoina lankeaapi,
Ilman iltaruu'attakin,
Kytmäistä kylän väliä,
Jotka joukolla menevät,
Kierosilmin kirkkotiellä,
Kylkivienolla kylissä,
Katsoi sinne, katsoi tänne,
Vielä taaksekin vilahti.
Niill' on polku poikki pellon,
Venesoutu salmen taakse,
Vievät rannoista venehet,
Tallaavat tou'ot kaiket.
Tämä tapa tärvättävä,
Moitittava, muutettava,
Viepi mestarit mukaansa,
Talon veljekset vetääpi,
Tuopi saunahan tuvasta,
Rengin pestaapi peräänsä,
Vaikk' ei tuosta luonto luovu,
Ennen leivästä eriipi.
Saisi olla saakeleilla --
Sais' olla sylenpituinen,
Kolmen kyynärän kokoinen
Kaikilla kalainen häntä;
Havuista leveä hattu,
Että tuosta tuttasihin
Seinän vieren seisoiliat,
Saunan salvan aukasiat.
Kummako jos kurvat siitte
Kulkevat kyliä myöten,
Pitkällä pitäjän tiellä;
Syötä äiti, saata lapsi,
Jos tuosta johi tulisi,
Apulainen ajan päälle.
Vaan se vaka vanha poika
Saapi sängyn itsellensä.
Jos hän penkille petaapi,
Eli pankolle paneksen,
Siihen laskeksen levolle,
Unen maistaapi makian,
Ilman huoran hurstiloitta,
Lakanoitta mieron lautan.