ovat koriat! Pienillä lapsilla on punaset housut, siniset nutut,
keltaset liivit tai päinvastoin! Päähineet ovat koristetut
hopeahelyillä, pienillä kulkusilla. Posket maalatut ja huulet punatut.
Usein on nilkkaan kiinnitetty kulkunen, jotta kuullaan missä pikku
ihminen vilistelee.
Tytöillä on korvissa renkaat, ranteessa rannerengas, sormuksia sormissa
ja kukkasia päässä. Idässä naiset käyttivät kukkasia päässään ympäri
vuoden. Talvisydännä heillä oli tekokukkasia, mutta muina vuoden
aikoina luonnollisia. Köyhät, pienet tytöt, joilla oli vaan housut
jalassa, somistivat ainakin toisen käsivartensa hopearenkaalla ja
siliän, rasvatun, mustan tukkansa joko punaisella tai valkoisella
kukkasella. Vaikka lapset ovat rakkaita, heidän kuoltuaan
Ei heitä haudata.
Tshenkiangissa ollessamme huomasimme kaupungin ulkopuolella olevan mäen
rinteellä joukon pieniä kuoppia ja niiden vieressä vaaterepaleita. Ne
olivat lasten hautoja. Lapsen kuoltua, kääritään ruumis vanhoihin
ryysyihin ja lasketaan kuoppaan, joka on vaan niin syvä, että ruumis
siihen parhaaksi mahtuu. Peitetään sitten hienolla multakerroksella.
Yöllä tulevat metsän pedot tai nälkäiset koirat, kaivavat ruumiin ja
syövät sen.
Vielä yhdeksänkin vuotisia lapsia kohdellaan näin. Kysyessämme syytä
siihen, kuulimme pääasiallisesti syynä olevan sen, että lapsen sielu ei
pääse takasin maailmaan, jos ruumis kirstuun pannaan! Toiset
ajattelevat lapsen sielun menevän jonkun vastasyntyvän lapsen
ruumiiseen. Mitäs he sitten hänen vanhasta ruumiistaan välittäisivät!
Moni luulee lapsen sieluttomaksi. Meistä tuo oli julma tapa, mutta
Kiinalaiset olivat siihen tottuneet.
Kerran hartaushetkellä puhuimme lasten arvosta ja siitä, miten meidän
tulee kohdella heitä. Kerroimme miten kristityt vanhemmat kätkevät
pienokaisensa syvälle maan poveen odottamaan ylösnousemusaamua.
Saapuvilla olevista miehistä yksi pyrskähti itkuun ja sanoi:
"Me Kiinalaiset rakastamme lapsiamme, mutta emme ole osanneet pitää
heitä oikeassa arvossa."
Häneltä oli kuollut pienokainen ja hän oli viskannut hänet petojen
ruu'aksi.