Todistetaan, että ellei Phileas Fogg muuta voittanutkaan matkallansa,
niin hän ainakin voitti onnen.
Niin, Phileas Fogg omassa persoonassaan!
Lukija muistanee, että klo 8.30 illalla -- noin 25 tuntia sen jälkeen
kuin matkustajat olivat tulleet Lontooseen -- oli Passepartout
lähetetty ilmoittamaan pastori Samuel Wilsonille vihkimisestä, joka
hänen tuli toimittaa seuraavana päivänä.
Passepartout läksi matkalle riemumielin. Hän meni suoraa tietä pastorin
luo, mutta hänpä ei ollut kotona. Passepartout arvattavasti jäi
odottamaan ja saikin odottaa noin 20 minuuttia.
Hän läksi pastorin talosta kello 8.30. Mutta minkä näköisenä! Tukka
pörrössä, lakitta päin hän juoksi kuin surmaa pakoon; ei tosiaankaan
vielä ole nähty miehen mennä huippaavan semmoista vauhtia. Hänellä ei
saanut olla mitään esteitä, ja senpätähden hän sysäsikin maahan kaikki,
mitä vain eteen sattui.
Kolmessa minuutissa hän oli ennättänyt takaisin taloon Saville-row'in
varrella, ja melkein pakahtumaisillaan hän syöksyi Mr. Foggin
huoneeseen.
Hän ei saanut sanaakaan suustansa.
-- Mikäs nyt? Mitä on tapahtunut? -- kysyi Mr. Fogg.
-- Isäntä! -- änkytti Passepartout. -- Häät ... mahdotonta!
-- Mahdotontako?
-- Mahdotonta ... huomenna.
-- Miksi niin?
-- Siksi, että huomenna on ... sunnuntai...
-- Maanantai, -- virkkoi Mr. Fogg.
-- Ei ole ... sillä tänään on lauvantai.
-- Lauvantaiko? Mahdotonta!
-- Niin se nyt vaan on! -- huusi Passepartout. -- Te olette erehtynyt
päivän laskussa. Me tulimme 24 tuntia ennen kuin luulimmekaan ... ja
nyt ei ole enää kuin 10 minuuttia jäljellä.
Passepartout oli ottanut isäntäänsä kauluksesta ja kuljetti häntä ulos
vastustamattomalla voimalla.
Phileas Fogg ei vastustellutkaan. Hän tuli ulos huoneestaan, talostaan,
nousi Passepartout'in kanssa ajurin vaunuihin, lupasi kuskille 100
puntaa palkinnoksi, ja kun sitten oli ajettu kuoliaiksi kaksi koiraa ja
kaadettu kumoon viidet, kuudet rattaat, tuli hän Reform-Clubiin.
Kello oli 8.45 hänen astuessaan isoon saliin.
Phileas Fogg oli tosiaankin kulkenut maan ympäri 80 päivässä!
Phileas Fogg oli siis voittanut 20 tuhatta puntaa.
Mutta mitenkäs niin tarkka mies voi tuolla lailla erehtyä
päivänlaskussa? Mistäs se tuli, että hän luuli saapuneensa Lontooseen
lauvantaina joulukuun 21 p:nä, vaikka olikin saapunut sinne jo
perjantaina joulukuun 20 p:nä, oltuaan siis matkalla ainoastaan 79
päivää?
Kas tässä selitys ja varsin yksinkertainen.
Phileas Fogg oli ajassa voittanut todellakin yhden päivän, siitä syystä
vain, että hän oli kulkenut maan ympäri <i>itään</i> päin. Kulkemalla
<i>länteen</i> päin hän olisi päinvastoin menettänyt yhden päivän. Kun
nimittäin Phileas Fogg kulki itään, siis vasten päivää, niin lyheni
häneltä päivä joka asteella 4 minuuttia. (Mitä kauemmaksi itään, sitä
aikaisemmin siellä päivä nousee.) Koska nyt maapallolla luetaan
yhteensä 360 astetta, niin lyhenee aika maan ympäri itään kulkeneelta
360 kertaa 4 minuuttia, joka juuri on 24 tuntia eli kokonainen
vuorokausi. Toisin sanoen: Phileas Fogg, itään päin kulkiessaan, näki
auringon nousevan 80 kertaa, sitävastoin kuin hänen ystävillensä
samalla aikaa aurinko oli noussut ainoastaan 79 kertaa. Sepä oli syynä,
että reform-clubilaiset odottivat häntä lauvantaipäivänä, jota Phileas
Fogg oli luullut sunnuntaiksi.
Ja senpä olisi voinut osoittaa Passepartout'in kuuluisa kellokin --
joka aina vain kulki Lontoon horisontin mukaan, -- jos se olisi voinut
osoittaa yhtä hyvin päivät kuin minuutit ja tunnitkin.
Phileas Fogg oli siis voittanut 20 tuhatta puntaa. Kun hän kumminkin
oli matkallansa kuluttanut noin 19 tuhatta puntaa, oli rahallinen tulos
sangen vähäinen. Mutta, niinkuin jo on sanottu, hän oli tällä vedolla
vain tarkoittanut väitteensä oikeaperäisyyttä eikä rahoja. Ja niinpä
hän jakoikin jäljellä olevat tuhat puntaa rehellisen Passepartout'in ja
kovaonnisen Fiksin kesken, jolle hän ei suonut mitään pahaa.
Järjestyksen vuoksi pidätti hän kumminkin palvelijansa palkasta sen
summan, minkä kaasun palaminen 1,920 tuntia oli maksanut.
Samana iltana sanoi Mr. Fogg, levollisena kuin ennenkin, Mrs. Audalle:
-- Suostutteko vielä tulemaan vaimokseni, Mrs.?
-- Mr. Fogg, -- vastasi Auda rouva, -- minun tulisi nyt oikeastaan
tehdä sama kysymys teille. Te olitte varaton, nyt olette rikas...
-- Suokaa anteeksi, Mrs., tämä omaisuus on teidän. Jos ei teidän
mieleenne olisi johtunut naimisliitto, niin ei Passepartout olisi
tullut lähteneeksi pastori Samuel Wilsonin luokse, minä en olisi saanut
tietää erehdyksestäni, ja...
-- Rakas Phileas!
-- Rakas Auda!
Vihkiäiset olivat tietysti seuraavana päivänä, ja Passepartout, ylpeänä
ja ilosta loistaen, seisoi nuoren rouvan nuodemiehenä. Hänhän se oli
pelastanut rouvan hengen -- eikö hän sitten ollut ansainnut tätä
kunniaa?
Niin oli Phileas Fogg voittanut vetonsa. Hän oli kulkenut maan
ympäri 80 päivässä. Hän oli käyttänyt kaikkia mahdollisia
kulkuneuvoja: postilaivoja, rautateitä, vuokravaunuja, purjeveneitä,
kauppahöyrylaivoja, rekiveneitä, norsuja. Ja kaiken tämän ohella oli
tuo omituinen gentlemanni ollut yhtä kylmäverinen ja säntillinen. Entä
sitten? Mitä hän oli kaikesta tästä voittanut?
Ei niin mitään, sanottaneen. Olkoon niin, olkoon ei mitään, jos
mitättömäksi voitoksi saattaa sanoa viehättävää vaimoa, joka -- kun ei
vain joku luulisi tätä mahdottomaksi -- teki hänet onnellisimmaksi
aviomieheksi.
Eiköhän moni kenties kulkisi vähemmästäkin maan ympäri?
Viiteselitykset:
[1] <i>Esquire</i> (lue: eskuaier) on Englannissa tavallinen arvonimi,
joka pannaan nimen <i>perään</i> ja vastaa meillä "herra" sanaa. Nimen
<i>edellä</i> käytetään Mr. (lue: mister).
[2] 1 punta = 25 Suomen markkaa.
[3] 500 tuhatta markkaa.
[4] 1 meripeninkulma = 1,6 kilometriä.
[5] Siviilivirkamiesten palkat ovat sitäkin suuremmat: alemman asteen
virkamiehet saavat 12,000 mk, tuomarit 60,000, oikeuksien presidentit
250,000, kuvernöörit 300,000, kenraalikuvernööri yli 600,000 mk.
[6] 1 maant. peninkulma = 7,5 kilometriä. 1 maant. neliöpenink. = 56,25
neliökilometriä.
[7] Mrs. = Mistress (lue: missis) = rouva.
[8] Yankee (lue: jenkii) Yhdysvaltain amerikkalaisten yhteinen liika-,
usein haukkumanimi.
[9] Lukija muistanee, että tässä on pitkin matkaa puhe Englannin
peninkulmista ja että 1 Engl. penink. = 1,6 kilometriä.
[10] John Bull on englantilaisten nimitys.
[11] Matka Atlantin poikki on suomennoksessa säilytetty siinä muodossa,
jossa se esiintyy alkuteoksen ensimmäisissä painoksissa. Suomentaja.
[12] Tarkoitetaan kuningatar Viktoriaa, joka hallitsi Englannissa vv.
1837-1901.