[1] Ruusujen sodaksi sanotaan Lancasterin ja Yorkin sukujen välillä
käytyä taistelua Englannin kruunusta. Suom. muist.
[2] 'Swine' = 'sika' on anglosaksilaista, mutta 'pork'
normannilais-ranskalaista alkujuurta.
[3] Anglosaksilaiset, ensi alussa tultuaan Britanniaan, perustivat sinne
Seitsemän valtiota (Heptarkia = Seitsenvalta). Suom. muist.
[4] Kauniit naiset, jotka Muhamedin opin mukaan paratiisissa palvelevat
oikeauskoisia.
[5] Wilhelm Valloittajan käskystä piti saksilaisten sammuttaa sekä
kynttilänsä että takkavalkeansa iltakellon soidessa, minkä johdosta sitä
nimitettiin valkeansammutus-kelloksi (curfew-bell.) Suom. muist.
[6] Wilhelm Valloittaja oli avioton poika. Suom. muist.
[7] Nämä olivat saksilaisten mielijuomia. Morat tehtiin hunajasta ja
mulperimarjain mehusta. Pigment oli ryydeillä höystettyä viiniä, myöskin
hunajalla sekoitettua.
[8] Paistetuilla omenilla, sokerilla y.m. höystettyä juhlaolutta.
[9] Ritari W. Tyrrell ampui vahingossa metsästysretkellä Juhanan isoisän
kuoliaaksi.
[10] Kultarahan laji. Suom. muist.
[11] Kultarahoja.
[12] _Beau-séant_ oli temppeliherrojen lipun nimi; se oli puoleksi
valkoinen, puoleksi musta, osoittaen niinkuin he sanoivat, että
temppeliritarin piti olla valkoinen ja rehellinen kristityitä, mutta
musta ja peloittava uskottomia kohtaan.
[13] Kultaraha. Suom. muist.
[14] Tämä sana oli saksilaisten mielestä häpeällisin, mitä miehestä voi
sanoa. Seurasipa Wilhelm Valloittajaakin aina suuri joukko
anglosaksilaisia sotaan peläten _nideringin_ nimeä, jolla hän uhkasi
kaikkia kotiin jääviä.
[15] _Luukko_ vanhoissa suomalaisissa sanakirjoissa merkitsee munkin
päähinettä. Suom. huom.
[16] _Oc_-kieleksi sanottiin eteläisen ja _oui_-kieleksi pohjoisen
Ranskan murretta; nimitys oli otettu niistä eri sanoista, jotka
vastaavat meidän »niin» eli »jaa» sanoja.
[17] Oikeastaan slaavilainen epäjumala, jota Scottin mukaan
saksilaisetkin näkyvät palvelleen. Suom. muist.
[18] Alkemisteiksi sanottiin niitä entisajan luonnontutkijoita, jotka
luulivat voivansa tehdä kultaa. Suom. muist.
[19] Kirous.
[20] Se arvonimi oli Ranskan kuninkaalla.
[21] Aviottomasti. Suom. muist.
[22] Taikausko, joka viimeisen anglosaksilais-kuninkaan Edward
Tunnustajan (1004-1066) päivistä lähtien on kohdistunut kaikkiin
Englannin kuninkaisiin. Suom. huom.
[23] Gånge Rolf (Rolle), tanskalainen tai norjalainen viikinkipäällikkö,
joka v:n 911 tienoissa asettui miehineen asumaan Ranskan
Normandie-maakuntaan, josta pohjolaiset viikingit saivat normannien
nimen. Suom. huom.
[24] Anglosaksilaisena aikana Englanti oli jaettu 7 pikku
kuningaskuntaan (heptarkiaan), jotka Kaarlo Suuren aikalainen kuningas
Egbert 827 yhdisti valtansa alle. Suom. huom.
[25] Anglosaksilaisten yhteiskäräjissä (»viisasten miesten
kokouksissa»).
[26] Hyökättäessä käytettiin siihen aikaan vahvoista laudoista kyhättyjä
kannettavia kattoja suojana ja samoin suuria kilpiä, jotka peittivät
koko ruumiin.
[27] Eteenpäin, de Bracy! -- -- -- Front-de-Boeuf avuksi.
[28] Ranskalainen sotahuuto.
[29] Temppeliherrojen sotahuuto.
[30] Suurtilallinen; vastaa frankkilaista vasallia. Suom. muist.
[31] Kärjestään pässinpään muotoon veistetty muurinmurtajakoje. Suom.
muist.
[32] Nuotteja sanottiin siihen aikaan sanoiksi.
[33] Vulgataksi sanotaan katolisen kirkon hyväksymää Raamattu-laitosta.
Suom. muist.
[34] Päähenkilöitä senaikaisissa ritariromaaneissa. Suom. muist.
[35] Temppeliherrojen eri kartanoiden päällikköjä nimitettiin
preceptoreiksi (kasvattajiksi) ja Johannes-ritaristossa kommandereiksi
(komentajiksi) sekä kartanoita kommanderioiksi.
[36] Tämä lause: »Lyötäköön aina jalopeura» nähdään alituiseen,
ikäänkuin jonkinlaisena tunnussanana, temppeliherrojen säännöissä.
[37] Kun anglosaksilaiset sankariensa Horsan ja Hengistin johdolla
valloittivat maan, perustivat he sinne seitsemän pientä kuningaskuntaa,
jotka kuningas Egbert 827 yhdisti Englannin kuningaskunnaksi. Suom.
huom.