3. _Praca da Constituicao_, jonka keskellä on Dom Pedro I:n
muistopatsas.
4. _Passeio publico_, josta on kaunis näköala, ja jossa myös kasvaa
muutamia paksuja puita, joiden runko kokonaisuudessaan on muodostettu
useista kymmenistä yhteensulaneista köynnöskasveista.
5. _Jardim do campo d'Acclamacao_, joka on iso puisto ja koristettu
kauniilla nurmikoilla, monimutkaisilla lammikoilla ja jokiloilla,
joiden yli pääsee hirsien muotoisista kivistä rakennettuja siltoja
myöten. Sen ihmeisiin kuuluu myöskin labyrintin tapainen
stalaktiittiluola, jota vilpastuttaa pieni vesiputous.
6. _Jardim Botanico_ eli kasvitieteellinen tarha, joka on kaupungin
ulkopuolella _Gavean_ tien varrella. Se on hyvin avara ja kaunis
puisto, jossa varsinkin pitkät ja juhlalliset palmupuukäytävät
(_Oreodoxa oleraceaa_) vetävät huomion puoleensa.
Näihin voidaan vielä lisätä _Parque Imperial_ eli puisto, joka
ympäröitsee keisarillista palatsia, _Boa vista_, Sao Christovao'issa,
ja johon pääsö on sallittu kaikille kävelijöille.
Mitä itse pääosaan kaupunkia tulee, niin sen rakennukset eivät ole
erittäin merkillisiä, vaan ovat enimmiten vähäisiä ja ainoastaan
kaksinkertaisia. Alimman kerroksen ikkunat ovat niin matalalla että
kadulta näkee huoneiden sisään, ja ylemmässä kerroksessa ne aukeavat
ovina kapeaan balkongiin.
Kaupungissa on noin 30,000 taloa, joista 18,000 ovat yhdenkertaisia,
(rez-de-chaussée), 7,500 kaksi tai kolmikertaisia ja 3,500
monikertaisia. Niiden vuokra-arvo on virallisen arvostelun mukaan noin
72 miljoonaa markkaa, ja vero, joka niistä kannetaan, nousee 5,800,000
markkaan. Suurella joukolla niistä, etenkin syrjäisemmissä
kaupunginosissa, on puutarha, jossa kasvaa varsinkin palmupuita.
Esikaupunkien kanssa on Rio de Janeirossa noin 60 kirkkoa. Harvat
niistä ovat kuitenkaan taidokkaasti rakennettuja ja suurenmoista ei ole
ainoatakaan. Ne ovat tavallista jesuiittiläis-romaanista stiiliä ja
matalakattoisia. Niiden fasaadissa on kaksi matalaa neliskulmaista
tornia, joiden välissä tavallisesti on suippo kattoreunastus ja sen
kohdalla kirkon pääovi. Fasaadiensa ja torniensa puolesta kauniimpia
ovat _Igreja da Santa Cruz, dos Militares ja Igreja de Nossa Senhora do
Carmo_, jotka ovat Rua direita'n varrella. Sisästä on rikkaimmin
koristettu _Igreja do Santissimo Sacramento_, joka on Rua do Hospicio'n
varrella.
Muutamilla kaupungin korkeista mäkilöistä on isoja ja hyvin
rakennettuja luostareita.
Teaattereja on kymmenen, vaan niistä on ainoastaan kaksi rakennuksensa
puolesta merkillisempää, nimittäin _Theatro lyrico_ ja _Theatro de Suo
Pedro de Alcantara_.
Julkisia rakennuksia on suuri joukko, ja uudemmat niistä ovat
myöskin taidokkaasti rakennettuja. Suuruutensa, vaikka ei
rakennustapansa puolesta ovat mainittavia arsenaalit ja _alfandega_ eli
tullihuone sekä _Santa Casa da Misericordia_, iso sairashuone, jolla on
tuhatta vuodetta.
Suuremmoinen on kaupungin päävesijohto, johon vesi keräytyy lähteistä
Corcovadon vuorella ja pitkää erinomaisen korkeaa kivisiltaa myöten
johdatetaan kaupungin läpi Santa Theresa'n vuorelta Morro de Santo
Antonio'n kukkulalle.
Saarilla ja sataman suussa on useampia linnoituksia, joissa yhteensä on
302 tykkiä. _Villeganhon'in_ linnoitus on samannimisessä saaressa, ja
samoin on _Cobras_ saarella kaupungin luona linnoitus. _Lage'n_
linnoitus on rakennettu lahden suuhun saareen, joka jakaa salmen
kahteen väylään. Lahden suuta puolustavat myöskin _S. Jono'n_ linna ja
_Santa Cruz'in_ linnoitus ynnä _Pico_ niminen linna. Edullisessa
asennossa kapean salmen rannoilla ja korkeiden jyrkkäin vuorten
suojassa ollen, saattavat ne menestyksellä vastustaa mahtavintakin
laivastoa.
Toreja on Rio de Janeirossa yhteensä 54.
Katuja on yhteensä 1060. Niiden suuruuden ja laajuuden mukaan
nimitetään niitä _ruas, travessas, heccos, ladeiras ja praias_.
Enimmäkseen ne ovat kapeita ja hyvin useissa on hevoisrautateitä.
Pitkin kadun pituutta melkein joka talossa on kauppapuoteja ja
kahviloita. Edellisissä myödään enimmäkseen euroopalaista tavaraa
vähintäin toista vertaa kalliimpiin hintoihin, kuin Euroopassa, ja sitä
paitse täytyy tuntemattoman ostajan ensin tinkiä pois puolet pyydetystä
hinnasta, ennenkuin kaupasta voipi vakavaa keskustelua syntyä.
Kahviloissa myödään sen sijaan helppoon hintaa (15 tai 8 pennistä)
pienissä kupeissa kahvia, joka Rio de Janeiron yhtämittaisessa
kuumuudessa on erittäin virkistävää.
Tiedot kaupungin väkiluvusta eivät ole tarkkoja eikä varmoja, sillä
väenlaskua ei siellä ole toimitettu vuoden 1872 jälkeen. Silloinen
väenlasku osoitti siellä olevan 229,000 henkeä, jonkavuoksi 10
procentin lisäyksellä todennäköisten erhetysten korjaukseksi väkiluku
arvattiin noin 252,000 hengeksi. Vuoden 1884 lopulla arvattiin Rio de
Janeirossa oleksivan 310,000 tai 320,000 henkeä, toisten arvion mukaan
350,000 tai yli 400,000.
Myöskin tiedot kaupungissa syntyneistä ovat epätarkkoja, sillä niistä
ei ilmoiteta millekään virastolle. Ainoastaan kastetuista on papistolta
saatu tarkempia tietoja, vaan niiden luku on luonnollisesti pienempi
kuin syntyneitten. Paroni de Lavradio, "Junta de hygiene'n" päällikkö,
on arvannut kuolleitten ja syntyneitten luvun seuraavalla tavalla: