P.

Paakistuu, ua, paatua, kovettua paakuksi, juuttua kiini.

Pajattaa, laulaa Wenäen lauluja, karjalaksi pajuja, venäen sanasta

poju.

Paikari, kuvausnimitys.

Pajupuro, puro on sama ku oja.

Pakaelen, ella, puhua, pakista, haastaa, kertoa, jutella, tarinoita

välistä.

Pakla, paula.

Pakon perästä, väkisin, väkivoimalla.

Palja, palakainen, venäen-uskolaisen vaimon ristimänimi Palagea.

Palkon, oa, ottaa palkkalaiseksensa, palkata.Paperran, rtaa, jäniksen

papatosta matkiva sana.

Pantahainen, pannahainen; pannaan eli kirkonkiroukseen pantu.

Passipo, kiitoksia; venäen sanasta spasibo.

Patsas, aan, pirtin patsas; Wenäen Karjalaisten sekä Suomenkin

puolella, Ilomantsissa ja Wiipurin läänin itäsyrjässä asuvaisten

kreikan uskoisten Karjalaisten pirtissä kiukaan kulmaan liitetty

patsas, josta menee kaksi orsiksi nimitettyä lautaa, toinen

peräseinään ja toinen sivuseinään.

Pella, pellavas.

Pelonainen, kapalovaate; venäen sanasta pelena.

Perinä, polsteri; venäen sanasta perina.

Peros, ksen, perattu huhta.

Pertti = pirtti, ei sanasta pere, mutta Litvankielisestä sanasta

pirktis, sauna, tekosanasta pirsti, pestä.

Pettäjäiset, kirnun pettäjäiset, maistiksi otettu voi kirnusta.

Piepotus, ksen, kuvaussana, pienen linnun tapaista ääntä kuvaileva.

Pillamus, ksen, pillaus, turmeleminen.

Pilonen, runollinen muutos sanasta polonen.

Pintahainen, runollinen muutos sanasta pantahainen; katso sitä.

Pinteli, päänauha; ruotsin sanasta bindel.

Pirpanen, kaarnan roso.

Pintyn, mustua pinnalta.

Piuskan, aa, hiljaista ääntelemistä osoittava kuvaussana.

Pohrotsa, Jumalan äiti; venäen sanasta Bogorodetsj.

Poikaruitukka, laiha, pitkä poika roiskale.

Poimuhelma, poimehelma.

Pokosta, kirkonkylä; venäen sana: pogostj.

Perun, ua, parkaa.

Poste, een, vuode; venäen sanasta postelja.

Potsalkka, nappi; venäen murteellinen sana.

Potsanen, outo sana.

Potso, porsas.

Proitin, tia, lähteä; venäen sanasta proiti.

Prokko, venäenuskolaisten ristimänimi Prokofei.

Propatinut, kuollut; venäen sanasta propadatj.

Puiperran, rtaa, piiperrän.

Puiroa, semmoinen raivaamatoin kohta metsässä, josta on hakattu

puita.

Puitukka, kan, hoikkaa ja heikkoa miestä merkitsevä kuvaussana.

Pullosuu, pulloturpa, törösuu.

Pulputin, ttimen, putellista pulputtaen juokseva aine.

Punelen, ella, punoa.

Punttaan, tata, puuhun kiinittämistä merkitsevä kuvaussana.

Puolenen, leta, vähetä.

Purjepuu, masto purjeveneessä.

Puraksihen, purkautua; oikeastansa verbum reflexivum puraksiin,

puraksiita; muutoin kelvotoin sana.

Purtu, rrun, matkahevoisten lepopaikka purtovälin ajettua.

Putsi, putsinen, tynnöri; venäen sana: botschka.

Puuhkova, höyhenillä täytetty, höyheninen; venäeksi puhovyj.

Pyllinen, talon nimi.

Pyllöttelen, tellä, kuvaussana, pyllyisihinsä kumartuen juoda yli

astiasta.

Pynttään, ntätä, lyödä, päntätä selkään.

Pyypöttelen, tellä, matkia pyyn viheltämistä.

Pyy'än, pyykää, paukkaa.

Pyöräpöytä, pyöreä pöytä.

Päivätsi, päiväkestit.

Pähkämä, pähkinä.

Pällähys, ksen, pälläre, kuvaussana, paksuja päänalaisia osoittava,

joiden päälle pällähdellä kelpaa.

Pärskän, ää, roiskua, pirskaa.

Pääkontti, pääluu.

Pääpönttä, pääluu; pönttöön runollisesti verrattu.

Päätnitsä, perjantai; venäen sana: pjatnitsa.

Pökötti-leipä, petäjäinen.

Pölötän, ttää, härän möläjämistä alkusoinnollisesti osoittava

kuvaussana.

Pömy, jyry, jyräkkä, pöminä.

Kanteletar: Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä · 第 713 / 719 题