Paakistuu, ua, paatua, kovettua paakuksi, juuttua kiini.
Pajattaa, laulaa Wenäen lauluja, karjalaksi pajuja, venäen sanasta
poju.
Paikari, kuvausnimitys.
Pajupuro, puro on sama ku oja.
Pakaelen, ella, puhua, pakista, haastaa, kertoa, jutella, tarinoita
välistä.
Pakla, paula.
Pakon perästä, väkisin, väkivoimalla.
Palja, palakainen, venäen-uskolaisen vaimon ristimänimi Palagea.
Palkon, oa, ottaa palkkalaiseksensa, palkata.Paperran, rtaa, jäniksen
papatosta matkiva sana.
Pantahainen, pannahainen; pannaan eli kirkonkiroukseen pantu.
Passipo, kiitoksia; venäen sanasta spasibo.
Patsas, aan, pirtin patsas; Wenäen Karjalaisten sekä Suomenkin
puolella, Ilomantsissa ja Wiipurin läänin itäsyrjässä asuvaisten
kreikan uskoisten Karjalaisten pirtissä kiukaan kulmaan liitetty
patsas, josta menee kaksi orsiksi nimitettyä lautaa, toinen
peräseinään ja toinen sivuseinään.
Pella, pellavas.
Pelonainen, kapalovaate; venäen sanasta pelena.
Perinä, polsteri; venäen sanasta perina.
Peros, ksen, perattu huhta.
Pertti = pirtti, ei sanasta pere, mutta Litvankielisestä sanasta
pirktis, sauna, tekosanasta pirsti, pestä.
Pettäjäiset, kirnun pettäjäiset, maistiksi otettu voi kirnusta.
Piepotus, ksen, kuvaussana, pienen linnun tapaista ääntä kuvaileva.
Pillamus, ksen, pillaus, turmeleminen.
Pilonen, runollinen muutos sanasta polonen.
Pintahainen, runollinen muutos sanasta pantahainen; katso sitä.
Pinteli, päänauha; ruotsin sanasta bindel.
Pirpanen, kaarnan roso.
Pintyn, mustua pinnalta.
Piuskan, aa, hiljaista ääntelemistä osoittava kuvaussana.
Pohrotsa, Jumalan äiti; venäen sanasta Bogorodetsj.
Poikaruitukka, laiha, pitkä poika roiskale.
Poimuhelma, poimehelma.
Pokosta, kirkonkylä; venäen sana: pogostj.
Perun, ua, parkaa.
Poste, een, vuode; venäen sanasta postelja.
Potsalkka, nappi; venäen murteellinen sana.
Potsanen, outo sana.
Potso, porsas.
Proitin, tia, lähteä; venäen sanasta proiti.
Prokko, venäenuskolaisten ristimänimi Prokofei.
Propatinut, kuollut; venäen sanasta propadatj.
Puiperran, rtaa, piiperrän.
Puiroa, semmoinen raivaamatoin kohta metsässä, josta on hakattu
puita.
Puitukka, kan, hoikkaa ja heikkoa miestä merkitsevä kuvaussana.
Pullosuu, pulloturpa, törösuu.
Pulputin, ttimen, putellista pulputtaen juokseva aine.
Punelen, ella, punoa.
Punttaan, tata, puuhun kiinittämistä merkitsevä kuvaussana.
Puolenen, leta, vähetä.
Purjepuu, masto purjeveneessä.
Puraksihen, purkautua; oikeastansa verbum reflexivum puraksiin,
puraksiita; muutoin kelvotoin sana.
Purtu, rrun, matkahevoisten lepopaikka purtovälin ajettua.
Putsi, putsinen, tynnöri; venäen sana: botschka.
Puuhkova, höyhenillä täytetty, höyheninen; venäeksi puhovyj.
Pyllinen, talon nimi.
Pyllöttelen, tellä, kuvaussana, pyllyisihinsä kumartuen juoda yli
astiasta.
Pynttään, ntätä, lyödä, päntätä selkään.
Pyypöttelen, tellä, matkia pyyn viheltämistä.
Pyy'än, pyykää, paukkaa.
Pyöräpöytä, pyöreä pöytä.
Päivätsi, päiväkestit.
Pähkämä, pähkinä.
Pällähys, ksen, pälläre, kuvaussana, paksuja päänalaisia osoittava,
joiden päälle pällähdellä kelpaa.
Pärskän, ää, roiskua, pirskaa.
Pääkontti, pääluu.
Pääpönttä, pääluu; pönttöön runollisesti verrattu.
Päätnitsä, perjantai; venäen sana: pjatnitsa.
Pökötti-leipä, petäjäinen.
Pölötän, ttää, härän möläjämistä alkusoinnollisesti osoittava
kuvaussana.
Pömy, jyry, jyräkkä, pöminä.