Määrätyt olosuhteet voivat luoda päivässä luonteen. Kolmen vuoden
kuluessa luonteen täytyy muovautua suuntaan tahi toiseen, — se
joko taipuu, sitkistyy, oikenee tahi käyristyy elämän-tapahtumien
sulatusuunissa. Ja tämä voi tapahtua huomaamatta; aivan kuten
savenvalaja muovailee tahdotonta raaka-ainettaan melkein ajatuksetta,
mielikuvan ohjatessa hänen sormiensa työtä.
Näinä kolmena vuotena, jotka olivat kuluneet siitä, kun Sally
ruumiineen ja sieluineen heittäytyi Jack Traillin valtaan, oli tytön
luonne alituisesti ollut miehen vaikutuksen muovailtavana. Hän
oli kokenut pelkkää onnea, — täyttä onnea. Se sai hänet melkeinpä
alistumaan miehen ajatuksiinkin jo ennenkuin sana tahi katse ehti
niitä edes ilmaista. Ja Traill huolehti tytöstä sitä enemmän, kun hän
hetki hetkellä näki hänessä vain rajatonta alttiutta ja herkkyyttä,
jonka hän kevyimmälläkin kosketuksellaan sai läikehtimään alati uusin
vivahduksin. Mies oli myöskin täysin onnellinen omalla tavallaan, —
hän kiusoitteli, koetteli ja samalla hemmotteli tyttöä, nauraen kuin
koulupoika tämän naisellisille mielenailahduksille ja oikukkaille
päähänpistoille.
Yhteisen elämänsä ensimmäisenä kuukautena he lähtivät ulkomaille.
Traill kehoitti tyttöä valmistautumaan matkakuntoon ja antoi hänelle
varoja sitä varten, — enemmän rahaa kuin tytöllä koskaan ennen
oli ollut hallussaan. Sally yritti työntää takaisin toisen puolen
saamastaan määrästä, selittäen, että hän voisi jo vähemmällä kuin
puolella hankkia itselleen puvuston koko elämänsä iäksi.
"Kuudellakymmenellä punnalla?" kysyi Traill. "Minun sisareni menettää
sen puolessa tunnissa Doverkadun vaatetusliikkeissä."
"Ah, niin, sinun sisaresi," sanoi tyttö, kohottaen kulmakarvojaan
ylhäisesti.