Maailman parhaimman miehen sielu ei ole niin riippumaton, että hän
voisi olla häiriintymättä mitättömästä melusta, joka kuuluu hänen
lähimmästä ympäristöstään. Ei tarvita kanuunanlaukausta keskeyttämään
hänen ajatuksenjuoksuaan. Siihen riittää tuuliviirin tai vintturin
narahdus. Älkää ihmetelkö, kun hänen ajatuksensa eivät tällä haavaa ole
kyllin selkeät. Kärpänen surisee hänen korvansa juuressa. Se riittää
tekemään hänet kykenemättömäksi antamaan hyviä neuvoja. Jos tahdotte,
että hän osuu oikeaan, niin ajakaa pois tuo eläin, joka pitää hänen
järkeään lamassa ja sumentaa tuota voimakasta älyä, joka hallitsee
kaupunkeja ja kuningaskuntia! Kuinka naurettava jumaltenkaltainen
olento!
Kuinka vaikea onkaan antaa mitään asiaa toisen ratkaistavaksi
horjuttamatta hänen arvosteluaan tavalla, jolla me asian hänelle
esitämme. Jos sanon: Minun mielestäni tämä on kaunista, minun
mielestäni tämä on epäselvää tai jotain muuta sellaista, kiinnitän
hänen mielikuvituksensa heti tähän arvosteluun tai yllytän häntä
sanomaan vastaan. On parempi olla sanomatta mitään, sillä silloin
arvostelee toinen omien ajatustensa mukaan, toisin sanoen, sen mukaan,
mitä hän sillä hetkellä on, ja sen mukaan kuin aivan toiset asianhaarat
määräävät kuin ne, joita on itse ajatellut. Silloin ainakaan ei ole
koetettu millään tavoin hänen arvosteluunsa vaikuttaa, mikäli
vaikenemisella ei tässä myöskin ole merkitystä, mikä seikka riippuu
tavasta ja tulkinnasta, jonka hän mielentilansa mukaan vaikenemiselle
tahtoo antaa, tai siitä, arvaako hän eleet ja kasvonilmeet tai
äänensävyn, tai onko hän kasvonilmeitten tuntija. Niin vaikea on olla
saattamatta pois arvostelua luonnolliselta tolaltaan tai pikemminkin,
niin vaikea on pysyä lujana ja järkkymättömänä mielipiteessään.