On ilmeistä, että ihminen on luotu ajattelemaan. Siinä on hänen
etevämmyytensä ja arvokkuutensa. Mutta hänen velvollisuutensa on
ajatella oikein. Ja ajattelun järjestykseen kuuluu, että ajattelu
aloitetaan omasta itsestä, omasta alkuperästä ja tarkoituksesta.
Mutta mitä ajattelee maailma? Ei koskaan sitä, vaan tanssiaisia,
soittamista, laulamista, runojen sepittämistä, osanottoa
piiriratsastukseen ja niin edespäin, oman talon rakentamista ja oman
itsensä tekemistä kuninkaaksi, huolimatta laisinkaan siitä, mitä on
kuningas ja mitä ihminen.