Ihmistä voi tarkastella kahdelta eri puolelta: ensinnäkin hänen
tarkoituksensa kannalta, jolloin hän on suuri ja ilman vertaista, ja
toiseksi suvun ominaisuuksien kannalta, samoin kuin arvostellaan
hevosta tai koiraa ja niiden rotuominaisuuksia, jolloin ihminen on
halpa ja alhainen. Siinä on kaksi tietä, jotka synnyttävät toisistaan
eriäviä arvosteluja ja johtavat niin moniin kiistoihin ajattelijain
kesken, kun toinen kieltää sen mitä toinen edellyttää. Toinen sanoo:
»Ihminen ei ole syntynyt tätä tarkoitusperää tavoitellakseen, sillä
kaikki hänen tekonsa ovat ristiriidassa sen kanssa.» Toinen sanoo: »Hän
loittonee päämäärästään, kun hän tekee näin alhaisia tekoja.»