NICKEL (tulee, kantaen jauhosäkkiä päälaellaan). — Tässä on
jauhosäkkinne, herra Heinrich; hyvästi mitattu!
HEINRICH. — Se on hyvä, Nickel, hyvä, pane se johonkuhun nurkkaan.
CATHERINE (käyden kyökin ovelle). — Lois, sinä voit valmistaa Nickelin
keitoksen.
HEINRICH (nousee istuiltaan). — Ah! katsotaanpa, onko mulla kaikki
kapineeni. (Aukaisee laukkunsa). Tuossa ne on ensiksi jauhot...
tässä on tupakki, kaneli, jäniksenhaulia... tässä kaksi naulaa
saippuata....puuttuu jotakin... Ah! suolat... Olen unhottanut suolat
Harvig'in puotiin .. Kyllä vaimoni olisi äänen päästänyt!... (menee
ulos).