Kuten aikaisemmin olemme lukeneet, oli israelilaisten keskuudessa
varhaisempina aikoina vallalla teokraattinen hallitusmuoto. Useimpien
muiden itämaisten valtioiden hallitusmuoto oli monarkkinen, vieläpä
siten, että hallitsijalla oli rajaton valta.
Myös Kreikan valtioissa oli vanhempina aikoina monarkkinen
hallitusmuoto, mutta hallitsijan valta oli niissä rajoitettu, sillä
ylimyksillä ja alemmalla kansalla oli oikeus ottaa osaa hallituksen
johtoon. Kreikan pikkuvaltioissa oli näin ollen kolme _valtioelintä_: 1)
_kuningas_, 2) ylimystön muodostama _neuvosto_ sekä 3) _kansankokous_,
johon vapaat täysikasvuiset miehet pääsivät.
Aikaa myöten kuninkaan valta yhä heikkeni, kunnes kuninkuus melkein
kaikkialla lakkasi. Tärkeimmäksi valtioelimeksi muodostui silloin
neuvosto, joten hallitusmuoto tuli aristokraattiseksi.
Muutamissa valtioissa alempi kansa myöhemmin kukisti ylimystön.
Johtovalta siirtyi silloin neuvostolta kansankokoukselle, joten
hallitusmuoto näissä valtioissa tuli demokraattiseksi.
Useimmat doorilaiset valtiot, kuten esim. Sparta, pysyivät aina
ylimysvaltaisina; sitä vastoin useimmat joonialaiset valtiot, ennen
muita Ateena, kehittyivät kansanvaltaisiksi.
Kreikan valtioissa oli siis kolme kehitysvaihetta, nimittäin:
a. Rajoitettu monarkia; vanhin hallitusmuoto.
[Illustration:
___________________
╱ ╲
╱ ╲
╱ =SPARTALAISET= ╲
╱ ------------ ╲
│ 2 kuningasta []Sotapäällikkyys │
│ │ │
│ ---------- │
│ 28 jäsentä, │ GERUSIA │ Asioiden │
│ yli 60 vuotta ----------- valmistus │
│ │ │
│ ---------------------------------- │
│ │ KANSANKOKOUS │ │
│ │ Yli 30-vuotiaat, huutoäänestys │ │
│ ---------------------------------- │
---------------------------------------------
---------------------------------------------
│ P E R I O I K I T │
│ Pakollinen sotapalvelus │
---------------------------------------------
│ H E L O O T I T │
---------------------------------------------