MAA JA KANSA.

● =Maa.= Kreikka on pinta-alaltaan pieni. Verrattuna muuhun Eurooppaan

se on kuin pikkusormi koko kämmenen rinnalla. Maata ympäröi kolmelta

puolelta meri. Tässä se eroaa niistä maista, joihin aikaisemmin olemme

tutustuneet; nehän olivat miltei järjestään mannervaltioita. Kreikan

itäpuolella on saarekas _Aige´ia_n meri. Suuri _Kreeta_n saari erottaa

Aigeian meren Välimerestä. Lähellä Kreikan rannikkoa on Kreetan kokoinen

_Euboia_ ja etelämpänä _A´igīna_n lahdessa _Salami´s_ saari. Vastapäätä

Aiginan lahtea on Kreikan länsirannikolla syvä _Korinthoksen_ lahti.

Aigeian meren täyttää _Kykladien_ saariryhmä, johon kuuluu muun muassa

pieni, mutta vanhalla ajalla kauppapaikkana ylen tärkeä _Dēlos._ Kreikan

länsipuolella taas leviää _Joonia_n meri, jossa ovat _Joonia_n saaret,

muun muassa pieni _Ithă´kā._ Kaikki nämä saaret ovat kallioisia, sillä

ne ovat oikeastaan vedenalaisten vuoriharjanteiden huippuja.

Samoin kuin saaret on Kreikan mannerkin kauttaaltaan vuorista. Korkeat

harjanteet ja jyrkät kukkulat sulkevat väliinsä kapeita ja pieniä, mutta

viljavia ja ihania umpilaaksoja. Kaukana pohjoisessa on korkea

_Ŏ´lympos_ vuori. Etelämpänä on _Oita_ vuoren ja meren välillä kuuluisa

_Thermopy̆´lai_n sola. Vuoriniemekkeet pistävät kauas mereen, ja niiden

väliin tunkeutuvat syvät merenlahdet. Sen tähden onkin Kreikan rannikko

suhteettoman pitkä. Vaikka maa on pienempi kuin Portugali, on rannikko

pitempi kuin Espanjan.

Maan ilmasto on ihana. Laaksoissa ei sada lunta kuin kerran

kahdessakymmenessä vuodessa. Mutta meren läheisyys estää ilmaa myös

liiaksi lämpenemästä. Ihmisten ei tarvitse ylenmäärin ponnistella

elantonsa hankkimiseksi, mutta he eivät kuitenkaan pääse laiskistumaan

ja veltostumaan kuten itämailla. Täten kreikkalaisista tuli toimelias ja

sivistykseen pyrkivä kansa.

● =Valtiot.= Kreikan luonto vaikutti osaltaan sen, että valtiot täällä

olivat pienempiä kuin itämailla. Kreikassa ei syntynyt laajoja

yleisvaltioita, vaan jokainen umpilaakso, vieläpä jokainen kaupunki

muodosti oman valtion. Toisinaan kyllä jokin mahtava kaupunkivaltio

saattoi laskea valtansa alle lähimmät naapurit, mutta se ei silloinkaan

päässyt paisumaan suurehkoa suomalaista pitäjää laajemmaksi.

Koko Kreikka jakautui kolmeen pääosaan. Nämä olivat _Pohjois-Kreikka_,

_Keski-Kreikka_ eli _Hella´s_ sekä _Etelä-Kreikka_ eli _Pelopo´nnēsos._

Pohjois-Kreikka jakautui kahteen osaan, vuoriseen _Ē´peirokseen_ ja

_Thessalia_n tasankomaahan, joissa kummassakin oli monta valtiota.

Hellaassa oli kaksi huomattavaa maakuntaa: _Boiōtĭ´ā_ ja _Attika_.

Keskellä Boiotiaa oli tärkeä _Thēba_n kaupunki. Attikassa sijaitsi

_Ateena_, joka oli laskenut koko tämän maakunnan valtansa alle.

Peloponnesoksessa oli tärkein maakunta _Lakōnia_, jossa oli _Sparta_n

kaupunki. Sparta oli valloittanut koko Lakonian, vieläpä muitakin

Peloponnesoksen valtioita.

Aikojen kuluessa siirtyi kreikkalaisia muihinkin maihin asumaan. Näin

syntyi lukuisia kreikkalaisia _siirtokuntia_ Vähän-Aasian

länsirannikolle, muun muassa rikas ja mahtava _Mi´lētos_. Myöskin

Aigeian meren pohjoisrannikolla oli monta siirtokuntaa. Enimmän niitä

kuitenkin perustettiin Etelä-Italiaan, jota ympäristön asukkaat

sanoivatkin _Suur-Kreikaksi_. Sisiliassa heillä niinikään oli lukuisia

siirtoloita. Näistä siirtokunnista olivat tärkeimmät _Tare´ntum_

Etelä-Italiassa ja _Syrakusa_ Sisiliassa.

● =Heimot.= Kreikan asukkaat olivat indo-eurooppalaista kansaa, joka

kutsui itseään _helleeneiksi_. Eri heimot erosivat toisistaan

tuntuvasti. Peloponnesoksen _doorilaiset_ olivat jäykkiä,

elämäntavoiltaan yksinkertaisia ja vanhoihin tapoihin kiintyneitä.

Attikassa ja saarilla asuvat _joonialaiset_ sen sijaan olivat vilkasta,

sivistynyttä ja uudistushaluista kansaa.

Keskikoulun Yleinen Historia. 1. Vanha ja Keskiaika Oppi- ja Lukukirja Keski- ja Tyttökouluille Sekä Seminaareille · 第 14 / 111 题