● =Maan luonto.= Kaksoisjokien maa muistuttaa jonkin verran Egyptiä.
Niiliä vastaa täällä kaksi jokea, _Eufrat_ ja _Tigris_, jotka nykyään
yhteisen suuhaaran kautta laskevat _Persian lahteen_, mutta muinaisina
aikoina kumpikin omalla tahollaan purkivat vetensä mereen. Myös Eufrat
ja Tigris tulvivat vuosittain yli äyräittensä, mutta tulva oli täällä
epäsäännöllisempi, ja sen tähden oli asukasten pakko paljoa enemmän
turvautua keinotekoisiin kanaviin kuin Egyptissä. Maan eteläinen osa,
jota asukkaat sanoivat nimellä _Sumer ja Akkad_, mutta joka on
paremmin tunnettu kreikkalaisten antamalla _Babylonia_n nimellä, on
maailman hedelmällisimpiä seutuja. Maanviljelijä voi saada jopa
200-kertaisenkin sadon, ja ohran lehdet tulevat neljän sormen
levyisiksi. Nykyään on kanavien ylläpitämistä jo monta vuosisataa
laiminlyöty, jonka tähden muinainen Babylonia on muuttunut miltei
erämaaksi. Babylonian pohjoispuolella oli vuorinen _Aššur_ eli
kreikaksi _Assyyria_, joka tosin ei ollut yhtä hedelmällinen kuin
eteläinen laakso, mutta jossa kansa sen sijaan oli voimakkaampaa ja
karaistuneempaa. Babylonialaiset ja assyyrialaiset kuuluivat toiseen
kansanrotuun kuin egyptiläiset. Jälkimmäiset olivat solakoita
_haamilaisia_, edelliset tanakkarakenteisia _seemiläisiä_.
[Illustration:
Babylonian ja Assyyrian maailmanvalta.
]
● =Sumerit.= Vanhimpina aikoina asui Babyloniassa alkuperältään
tuntematon _sumerien_ kansa. Mutta n. vuonna 3000 eKr. Arabiasta tulleet
seemiläiset valloittivat maan ja omaksuivat ennen pitkää sumerien
korkealle kehittyneen sivistyksen. Kauimman aikaa sumerit säilyttivät
itsenäisyytensä Babylonian eteläosassa eli Sumerissa, mutta myöhemmin he
täälläkin sulautuivat valloittajiin. Babylonialaiset papit käyttivät
sittemmin sumerin kieltä pyhänä kielenä.
● =Vanhan Babylonian valtakunta.= Seemiläisistä tulokkaista
babylonialaiset kohosivat ensin sivistykseen, he kun elivät lähemmässä
yhteydessä sumerien kanssa. Assyyrialaiset sen sijaan pysyivät kauan
raakalaisina. Kuten Egypti oli Babyloniakin varhaisimpina aikoina
jakautuneena moneen pieneen valtioon, mutta myöhemmin _Babylon_
(babylonian kielellä Bābilu) paisui muita kaupunkivaltioita
mahtavammaksi, ja Babylonin hallitsijat laskivat kaikki muut valtansa
alle. Huomattavin babylonialainen kuningas oli _Hammurapi_, joka
hallitsi n. v. 1950 eKr. Hammurapi oli maailman ensimmäisen lakiteoksen
julkaisija. Hän nimittäin kootutti ja järjestytti vanhat lait ja
hakkautti ne suureen kivipatsaaseen, jonka tiedemiehet meidän aikoinamme
ovat löytäneet.
□ Eufrat ja Tigris jokien laaksossa asuivat _babylonialaiset_ ja
_assyyrialaiset_. Näistä ensinmainitut aikaisemmin kohosivat
mahtavuuteen. Eräs heidän kuninkaansa _Hammurapi_ julkaisi lakiteoksen,
jonka hän kaiverrutti kahden metrin korkuiseen mustaan kivipatsaaseen ja
joka on säilynyt meidän päiviimme saakka. Patsaan yläpäässä on
korkokuva, joka esittää kuningasta vastaanottamassa lakitauluja auringon
jumalalta. Korkokuvan alapuolelle on lakipykälät hakattu.
Hammurapin lait muistuttavat Mooseksen lakeja, joihin olemme tutustuneet
Raamatusta, siinä, että rangaistusten tuli olla tarkalleen samanlaisia
kuin rikokset. Jollei tämä käynyt päinsä, tuli niiden kohdata juuri sitä
jäsentä, jolla rikos kulloinkin oli tehty. Tämä ilmenee esim.
seuraavista Hammurapin kokoelman lakipykälistä.