N:o 67.
Huonet ja koti lääkityxiä hewoisista.
Kylki pistoxeen päälle pantu hewosen sonta, auttaa.
Sinelmijn, langemisesaa, keitetään Etikasa ja päälle pannaan Hewosen
ydin kuiwijn kolotuxijn.
N:o 68. Sioista mitä koti-lääkitystä?
Lämmin sian sonta pahoin leikatun eli hakatun haawan päälle pantu,
tyrehyttää weren ja parantaa haawan. Etikkata tuoren sonnan päälle,
waattesa pidetty nenän edesä, seisauttaa weren juoxun, kuiwattu,
jauhoxi, Franskt Wijnan kansa, puna-tautijn, Muskottia wähä sekaan.
Etikasa myös keitetty, ja myrkyllisten eläinten puremain päälle,
parantaa, Ransuusi haawoin tuhgaxi poltettu, piroitellaan. Sian sappi
ja ydin paleltuneille wammoille.
N:o 69.
Koirista.
Koiran paska jauhoixi, wanhoin ilkeihin haawoihin piroiteltu parantaa
aiwan hywin, ja pian, ettei sen wertaa ole, poltettu tuhgaxi, ihraan
sotkettu, haawain päälle. Pääskysen ja suden paskan kansa hunajaan
sotkettu, ja kaulan ympäri pantu on kurkku tautijn jalo apu. Koiran
nahka nyljettyä lämminnä ja tuoresna jalkain ympäri kiedottu, wetää
ulos Giktin, ja luuwalon jalko pöydistä ja nilkasta.
N:o 70.
Hijristä, koti-lääkityxiä.
Hijren peparoita sotketaan hunajaan, ja woidellaan nijtä joilta hiuxet
lähtewät. Hijren paskat Etikan kansa päälle pyhityt, ajaa pois ruwen
ja kawin päästä. Koloisijn hampaisijn pantu hijren paskaa, saa ne pois
putoamaan ilman Fältskääriä. Hijren paskoja sisälle annetaan pureihijn
ja matoja wastaan, ja luetaan nijn hywäxi kuin Rhabarberi wattaa
rikkomaan. Hijren nahka tuorelda nyljetty ja ajoxen päälle eli luuwalon
päälle pantu, kypsentää, ja antaa liewityxen.
N:o 71.
Kanoista, mitä?
Kissain pureman haawan päälle, pannaan kanan-paskaa kanan ihraan
sotkettu: mutta Etikan kansa willikoirain pureman päälle, jalkatautijn
(podagraan) ja pakkaisesta ajettuneihin käsijn tuoressa päälle
pantu; ja paleltuneet wammat parantaa, kananpaska sotkettu öljyyn ja
einehtimättömään sylkeen, pannaan warwas känsäin päälle ja ne pois
kuluttaa.
N:o 72.
Pääskysten paska, mihengä hywä?
Pääskyisen paska keitetty ja juotu eli päälle pyhitty, on hywä
willikoirain puremisen, ihran kansa sotkettu pää-kipuun, öljyn kans
lämmitetty, korwaan tipahdettu ottaa pois hammas taudin, hauteexi
ajoxijn äkämijn, waimojen rintoiin.
N:o 73.
Kusiaisista.
Surwo kusiaisia moorttelisa, pane waimon rinta maitoa päälle, tiputa
korwaan, parantaa korwa taudin. Kusiaisten munat surwotut, jänexen
sapen kansa sekoitettu korwan pantu, hywä raskaasen kuuloon, kusiais
pesillä hautoa ruumista, hywä kuiwijn-tautijn, etc.
N:o 74.
Lukin eli hämmähäkin werkoista.
Lukinwerkkoa waatteseen kiedottu, ottalle ja ohimille pantu, auttaa
3:nen päiwän wilutaudisa.
Lukinwerkko haawan päälle pantu, tyrehyttää eli seisauttaa weren, ja
ottaa pois kuumuuden.
Etikkaan sotkettu, pään päälle puserrettu ja sidottu, parantaa haawat
ja ruwet pääsä ihmeellisesti.
N:o 75.
Eläinden sarwista.
Poltettu Hirwen eli Poron sarwi on aiwan hyödyllinen kaikisa kuumisa
ja myrkyllisisä taudeisa, poltet ja lawan-taudisa, ajaa hikeä;
sillä on tygönsä wetäwä ja kuiwaawa-tauti, jonga tähden se puna- ja
ulko-taudisa, sisälle otetaan yxi eli 2 qwintijniä. Tappaa matoja
ihmeellisesti ja on waimoin ylönpaltiseen weren juoxuun.
Tuhka lehmän sarwijn nenästä, on yskään; Etikan kans sekoitettu, kapijn
ja syyhyyn, äitin syndymä merkkein ja nenään pantu, nenäweren juoxuun.
Sawu poltetuista wuohen sarwista ylös herättää ja wirwottaa
kaaduskelewaiset.
N:o 76.
Pääskysten pesät.
Pääskysen pesä auttaa kurkku-taudisa, hunajan kansa, walkian Wijnan eli
weden kansa keitetyn Camilli kukkain, kurkun ympäri, usein kääritty;
ja samoin kaikenlaisijn myrkyllisijn haawoin ja kurkun ajamisijn aiwan
hywä.
Eli, ota pääskysen pesä hyöhemineen päiwineen, keitä pehmiäxi, pane
kamilli öljyä, wähä tuoresta Woita, pellawan siemeniä, ja kaalia, keitä
lijwaxi, pane kaulan ympäri. Pääskysen pesä maidosa, hunajan woin ja
wähän Safframin kansa keitetty, lijnaiselle lewitetty rinnoille usein
lämminnä on ahdas rintaisille yskäisille, joiden rinnat on kinoa
täynnä, liewittää rykimisen ja kypsentää sisälliset ajoxet.
N:o 77.
Noesta, mitä koti-lääkityxexi?
Etikka, hienotun takka noen kansa sekoitettu, parantaa rupiset ja
kapiset päät, kuin se hywin ihoon hierotaan, että se punestuu.
Ruumijn matoon ota hienottua nokea, Franskt Wijnan rahkaa, raudan
ruostesta, wuohen juustoa, tee näistä plaastari, joka 48 tijman sisällä
kulutaa sen.
N:o 78.
Hapoin eli Muikia Taikina.
Wäkewäsä pään porotuxesa ja kuumasa-taudisa kerihte hiuxet päästä,
pane lijnaiseen hapanta taikinata yli koko pään, kuin se kuiwaa; pane
2:nen ja 3:mas kertaa, wetää ulos kuumuuden, kinon ja märkyyden. Jalka
pohjain alla Sinapin, Piparrootin, Kynsilaukan ja Etikan kansa, wetää
alas kuumuden päästä, giktisä.
Palowijnan kansa sotkettu, paleltunein jäsenten päälle pantu ottaa pois
kiwun.
Joss joku on säärensä taittanut, ja ei muuta olisi, niin wedä
jäsenelleen, eli aseta luut sialleen; ja pane hapanta taikinata nahalle
eli säämiskälle, ja sido päälle.
Leipää nisusta rijwattu maidon kansa keitetty, ja ulospuserrettu
silmäin päälle pantu riewusa, wetää ulos kuumuuden ja raistamisen,
Waimoin rinnoille leiwän mureneet maidosa on parahat sulattamaan. van
Svieten.
N:o 79.
Woista haawa woidet.
Tuoresta woita, hunajata, jauhon tomua myllyistä ja wähä Bolus
Armenicus, sotke yhteen, on parantawa haawa woidet. Eli pesemätöintä
woita 1 qwint., waxia 1/2 qwint., jauhettua kusiais pesän pihkaa 1/2
luodia, hakattua kaalia kourallinen, sulaa, siwihte; pane paisesten ja
kuumain punertawain äkämäin päälle ja puna-taudisa wattan päälle.
N:o 80.
Talista ja ihrasta.
Sian läski nahasta krawattu, warwas känsän päälle pantu sen liottaa,
että se pois hohkaantuu ja putoa. Ota wanhaa ihraa eli woita,
tulikiweä, säfwen puuta, wähä katajan öljyä, sotke, syhelmä-woiteexi.
Eli ota wanhaa woita, tulikiweä ja Aprottia ja terween ihmisen kusta,
woitele syhelmäsä, walkian ääresä uunin edesä.
Härjän talia nawalle sidottu, on wattan pureihijn eli Colijkijn
kylmästä.
Talista ja ihrasta tehdään plastarit, pihgan kansa.
N:o 81.
Wuohen maito.
Keuhko-tautijn juodaan 6 wijkkoa. Pistoxijn hunajan kansa, johon
pellawia kastellaan päälle sidotaan, liewittää.
Teräs sijhen 1, 2 eli 3 kertaa sammutettu, puna-tautijn.
N:o 82.
Kauroista.
Kaurat, pää- ja silmä-tauteihin, wiemistymiseen, kuurouteen, yskään,
pistoxijn, jalka tautijn, rewäisimeen, sappi-tautijn, keitetty wellixi;
ja hauteexi. Pannusa paistettu, pussiin pistoxijn, kuiwalta ruusuun.
Paleltuneille jaloille keitä Kauroja, sixi kuin pehmiäwät, sijwihte
wesi pois, surwo kaurat, purerra ulos, mehu hiwu wamman päälle. Kauran
klijt etikasa keitetyt pää pesty, kuiwaa kawin, ja ajaa pois täit.
Klijt pussijn pantu, lämminnä pään päälle ottaa pois kiwun, kenkijn ja
saapaisijn kuiwalta, warjele wilusta ja pakkaisesta.
Klij jauhoxi surwottu weden kansa keitetty ja puum-öljyn kansa
lämminnä waatteseen päälle pannaan wattan pureisa, ja leikkauxisa ja
munaskuin-taudeisa.
N:o 83.
Puum öljystä ja Lijn öljystä.
Joka on ummella, ottakaan pari luodia tuoresta puumöljyä lämpymäsä
juomasa, awaa wattan.
Lijnöljy lämminnä juotu, hywä kiwi ja munas kuu- ja puna-tautijn,
ulkonaisesti päälle pyhitään ajoxijn, paiseisijn, palaneille,
wapisewille jäsenille, punan juoxuun peräsuolesta; puumöljy käärmen
pistoxijn.
N:o 84. Saipuasta.
Joss joku polttaa ittensä raudalla, wedellä eli muulla, ota suoloja
1 luodi, Finis saipuata (wenedisk twål) 1 luodi, 3 luodia Sipulia,
(rödlök) tee sijtä Lijn-öljyn kansa sakia woidet ja pane päälle.
Yxi hywä ajoxia ja paiseita takaisin ajawa ja sulaawa sakia woidet
(Repercussivum). Ota hywää Finis saipuata, klitua kumpiain 2 luodia,
Campherttia 1 qwintijni, kanan munan walkiata ja 1 qwintijni poltettua
alunata, sekoita ruusun weden kansa moorttelisa, sixi kuin se tulee
walkiaxi hienoxi öljyxi; pane päälle kiwistelewän paikan, ja waikka se
olis kuinka kuuma ja punainen, nijn sijtä kipu lähtee ja paiset sulaa.
N:o 85.
Tupakista.
Kuin Talon pojilla on hinku ja raskaat rinnat liottawat he tupakkia
wedesä, wijnasa eli palowijnasa yötä, rässääwät, sijwihtewät, juowat.
Tupakin sawu yskään, ja hammas ja silmä tautijn kuiwat tupakin lehdet
wijnasa lijoitetut, porosa lämmitetyt, ja kuumana päälle pandut, kipuun
kylmästä päähän ja lonkille, wattalle.
Tupakin lehdet Etikasa keitetyt, hammas-tautijn.
N:o 86a.